Poikien äiti – ja tyytyväinen siihen

Oletko koskaan kuullut sanonnan; vain vahvat naiset saavat poikia. Itse, kahden pojan äitinä, kuulen sitä hyvinkin usein ihmisiltä. Vaikka olenkin otettu siitä, että muut näkevät minut vahvana naisena, en itse allekirjoita tuota sanontaa. Ja tarkoittaako se, että vain tyttöjä saavat naiset, olisivat jotenkin heikompia? Tai pääsisivät helpommalla? Naisena, joka on kasvanut lukuisten naispuolisten henkilöiden ympäröimänä, voin kertoa etteivät tyttöjen äidit pääse yhtään helpommalla. Voi, jos minunkin ystävien äidit tietäisivät mitä heidän tyttärensä ovat nuorempina tehneet, heiltä voisi jäädä muutama sydämenlyönti välistä.

 

Omat vanhempani ovat päässeet suhteellisen helpolla kuitenkin. Itse en ole koskaan kokenut mitään raskasta teini-ikää tai ollut se nuori, joka on pyörinyt kaupungilla yömyöhään. Harrastukseni pitivät minut hyvin kiirreellisenä nuorempana ja alkoholi, tupakka tai muut päihteet eivät ole minua koskaan kiinnostaneet. Itse asiassa, en ole tähänkään päivään mennessä kokeillut mitään päihteitä. Ja jostain kumman syystä, joudun useammin perustelemaan tätä valintaani, kuin mitä he jotka juovat humalahakuisesti kerran viikossa, joutuvat perustelemaan heidän valintaansa.

 

Kun aloin odottamaan Veetiä, monet kysyivät toivoinko tästä toisesta lapsesta tyttöä. Voin rehellisesti sanoa, että ainut toiveeni oli että lapsi olisi terve ja että saisin kokea normaalin raskauden ja synnytyksen. Näin kuitenkin aina itseni ennemmin kahden pojan äitinä. Eikä minulla ollut varsinaisia vaaleanpunaisia tyttöunelmia. En olisi pistänyt pahakseni jos lapsi olisi ollut tyttö, mutta olen myös erittäin tyytyväinen toiseen poikaan. Ja kommentit kuten, olette vielä niin nuoria, ehditte vielä tehdä sen kolmannenkin ja kai teette vielä sen tytönkin?, jätän täysin omaan arvoonsa. Voisin helposti suuttua kommenteista ja kuluttaa aikaa ja energiaa siihen että itkisin, koska tällaiset kommentit osoittavat suurta ymmärtämättömyyttä kokemaani kohtaan, mutta käytän mieluummin sekä aikani että energiani positiiviseen.

 

rakkausdream2.jpg

Kuva: pexels.com

 

Niin, olen ja taidan aina olla, ainut naispuolinen henkilö meidän perheessä. Koiristakin haaveillessani (Jaakko on luvannut minulle kaksi pientä koiraa kun lapset ovat vanhempia), haaveilen kahdesta uroksesta. Tässä taloudessa tuntuukin olevan tilaa vain yhdelle nartulle. Mutta kuten Tina Fey osuvasti sanoi; nartut saavat asioita aikaiseksi. Muutamaan asiaan olen kuitenkin kiinnittänyt erityistä huomiota tässä mieslauman ympäröimänä ja ajattelin että olisi hauska koota nämä listaksi:

 

1. Pyykkikorissa olevista housujen taskuista löytyy aina käpyjä, pieniä kiviä, legoukkoja ja rypistettyjä kuitteja. Avaimet sentään löytävät jo avaimille tarkoitettuun laatikkoon, mutta silti niiden perään kysellään liiankin usein. Jostain syystä tuntuu olevan yllätys, että tavarat oikeasti löytyvät niille tarkoitetuista paikoista.

 

2. Takapuoli, suu tai mikä tahansa ruuminosa joka osaa päästää ääniä, on hauska ja mielenkiintoinen. Pieruhuumoria viljellään koko ajan ja kun joku miespuolisista henkilöistä perheessämme päästää ääntä takapuolestaan, muut nauravat sille. Tämä huumorilaji tuntuukin olevan se kaikista paras.

 

3. Saat leikkiä paljon supersankaria. Meillä ehdottomat suosikit ovat Spiderman, Batman ja Star Wars hahmot. Vaikka Star Wars hahmot eivät olekaan varsinaisesti supersankareita, lasken heidät tähän samaan kategoriaan. Ainiin muuten, pelkästään äitinä oleminen ei kuulemma ole supersankaruutta. Näin ainakin 2-vuotiaani minulle ilmoitti. Kunhan hän hieman kasvaa, kerron hänelle etteivät kaikki supersankarit pukeudu viittoihin, ammu hämähäkin seittiä ranteistaan tai pidä salaista luolaa talonsa alla. Jotkut meistä kulkevat nimellä äiti, ampuvat maitoa rinnoistaan ja voivat vain haaveilla omasta huoneesta talossaan.

 

4. Pippeleitä vilisee joka puolella. Varsinkin silloin kun pojat käyttävät vielä vaippoja ja äitinä huolehdit vaipanvaihdoista 99%:sti. Myös se, että toinen lapsista on siinä vaiheessa, että pohtii ketkä ovat samanlaisia kuin hän ja ketkä edustavat jotain toista sukupuolta, varmistaa sen että pippeleistä puhutaan joka päivä.

 

5. Kaikki, siis aivan kaikki laatikot, puut, lelut ja niin edespäin, on mahdollisuus kiipeilyyn.

 

6. Kukkia ei kannata ostaa. Pienille pojille ne ovat nyppimisen kohteena liiankin usein ja miehen mielestä ne ovat tarpeettomia rikkaruohoja, jotka vievät liikaa tilaa pöydältä.

 

7. Kaikki tavarat pitää yrittää avata ja tutkia sen sisusta. Niin, ja rikkinäiset sukat tai bokserit, eivät kuulemma kuulu roskakoriin. Eipä! Tästä syystä minä hoidan meillä pyykkipuolen kokonaan, sillä en kestäisi että mieheni kulkisi rikkinäisissä alusvaatteissa.

 

8. Jalkapallo, tai oikeastaan mikä tahansa urheilulaji jossa tehdään maaleja, mutta meillä se tärkein on jalkapallo, on yksi tärkeimmistä asioista maailmassa. Oi sitä riemua kun joku tekee maalin! Varsinkin kun et vielä 2-vuotiaana ymmärrä että hidastukset ovat kuvia samasta maalista yhä uudestaan ja uudestan, eikä sitä että joukkueesi tekee 4 maalia peräkkäin. Tietysti jokaisen maalin juhliminen hidastuksistakin, on mukava tapa jossa pääset iloitsemaan useammin. Niin, ja voi sitä pettymystä, kun joku potkaisee pallon ohi maalin tai syöttöä ei saada kiinni.

 

Kun kerron ihmisille että meillä on kaksi poikaa, jotkut voivottelevat ja katsovat minua säälivällä katseella. En tosin ymmärrä miksi, sillä itse koen olevani maailman onnekkain, kun olen saanut kaksi ihanaa poikaa ja ihanan miehen. Kyllä, menoa ja ääntä riittää siitä hetkestä kun pojat aamulla heräävät, siihen saakka että nukahtavat illalla. Rakastan sitä että saan viettää päiväni heidän seurassaan, opettaa pojilleni uusia asioita ja seurata heidän kehitystään. Rakastan myös sitä, mitä he opettavat minulle. Kuten se, että pieni määrä likaa poskissa tai eteisessä, ei ole niin vaarallista. Tai se, että taikinassa olevat paakut, voivat tehdä kekseistä jopa paremman makuisia. Rakastan sitä, että mieheni poimii kaikki ötökät jotka eksyvät taloomme, sillä hän tietää että minä en pidä niistä. Rakastan sitä, miten hän saa minut tuntemaan itseni turvalliseksi ja arvostetuksi. Ja rakastan sitä hyvää mallia, jonka hän pojillemme antaa. Avioliitossa, parisuhteessa tai ihmissuhteissa ylipäätään, ei ole kyse siitä kuinka usein kerrot toiselle rakastavasi häntä, vaan siitä kuinka usein saat hänet tuntemaan itsensä rakastetuksi. Ja mieheni sekä molemmat poikani, saavat minut tuntemaan itseni valtavan rakastetuksi.

 

rakkausdream.jpg

Kuva: pexels.com

Kommentit (3)
  1. Sari Kolmenkeitto
    21.2.2019, 09:30

    Meillä on kolme poikaa ja olen erittäin onnellinen kolmen pojan äiti. Toista lasta odottaessani minulla oli pieni tyttövauvakuume, mutta nyt en voisi olla onnellisempi näistä kolmesta ihanasta pojasta! <3 Aurinkoista kevään jatkoa teidän poikaperheelle!

  2. Kaikkea ihmiset viitsivätkin kommentoida. Eihän kaksi poikaa edes ole mitenkään monta. Ymmärtäisin päivittelyä edes vähän, jos niitä poikia olisi vaikka edes neljä. Teettekö seuraavaksi tytön, hohhoijaa. Ihmiset on kerta kaikkiaan idiootteja. Toivottavasti tuollaisia ääliömäisiä kommentteja ei sentään kovin usein tule.

    1. Ei onneksi ole ihan jokapäiväistä tämä kommentointi mutta aina välillä saa kuulla. Ja kyllä, olen samaa mieltä että kaksi poikaa ei ole mitenkään paljon tai epätavallista. Kai monella oli se ajatus että toinen lapsemme olisi ollut tyttö.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *