Sairaus.

Sanovat, että raskaus ei ole sairaus. No mitä helvettiä nyt taas? Ai että pitäisi sitten olla tuolla reippailemassa ja hehkumassa? Mä olen ainakin ollut tässä huonovointinen kohta pari kuukautta, mikä alkaa ottaa psyykeenkin päälle. Lisäksi olen ollut väsynyt ja vatsassa tuntuu päivittäin kaikenlaisia pieniä kiputiloja, joita tunnustelen huolestuneena.

Mä en ainakaan tiennyt, että raskauteen kuuluu (ainakin mulla) niin paljon tällaista pientä kipuilua heti alusta lähtien. Onneksi samaan aikaan, mun terveyttä seurataan tarkemmin kuin koskaan. Se on must ihan ok. En odotakaan mitään hemmottelua, vaan sitä, että saan tunnustuksen sille, että tämä on poikkeustila ja joudun menemään tosi paljon sen ehdoilla. Mä en vaan ole täysissä ruumiin ja sielun voimissa.

Tämä teksti on oikeasti kirjoitettu melkein kokonaan jo pari viikkoa sitten. Ensin tulee siis monta vanhaa tekstiä ja välillä jotain uusia.

 

 

Suhteet Oma elämä Hyvä olo Terveys

Lohtu.

Yleensä lempiruokaani on ehkä itse tehty guacamole, jonka päälle on ripoteltu granaattiomenan siemeniä. Olen pesco-vegetaristi ja himoitsen välillä etiopialaista ruokaa. Raskausaikana olen syönyt muun muassa kolme päivää putkeen lihamakaronilaatikkoa, päätynyt ostamaan bolognesekastikkeen ainekset ja tehty perunamuussia ja nakkeja. Mitä helvettiä? Tänään söin munariisipasteijan. Olenko seitsemänvuotias?

Tällä viikolla sentään vegesushikin maistuu taivaalliselta.

Tilannetta on pahentanut suhteellisen pahan pahoinvointi, joka alkaa vasta nyt 13. raskausviikolla helpotta. Olen joutunut syömään juuri sitä, mitä on sattunut tekemään mieli, jotta olen saanut jotain syötyä. (Syömättömyys johtaa vielä pahempaan pahoinvointiin.) Jossain vaiheessa tää toivottavasti muuttuu, sillä luin jostain, että raskausaikana syöty ruoka vaikuttaa lapsen makuun. Olin itse nirso lapsi ja toivon, ettei tästä tule sellaista.

Tämä teksti on oikeasti kirjoitettu melkein kokonaan jo pari viikkoa sitten. Ensin tulee siis monta vanhaa tekstiä ja välillä jotain uusia. 

Suhteet Oma elämä