Hauskempaa arkea lasten kanssa

Hei jes, ollaan melkein selätetty marraskuu! Miten se onkin kuukausista julmin. Meillekin siihen mahtui sairastelua ja rikkinäinen pesukone, kuten aiemmin kirjoitin. Nyt pyykit pyörivät taas ja kipeänä on enää meikäläinen. Koska valo löytyi tunnelin päästä jälleen kerran, ajattelin kertoa teille, millaisilla konkreettisilla teoilla meillä pidetään iloa yllä. Koska meidän lapset ovat meidän jengiä, ne joutuvat altistumaan vanhempiensa huumorintajulle, tällä viisiin:

Koristelkaa ketsupilla ja juokaa pillillä. Yllätän lapset töräyttämällä ketsupilla ruoan päälle milloin mitäkin tai yrittämällä tuhertaa ihan tilaustyön. Kruunuja, Niiskuneitejä ja lasten nimiä. Lapset ovat siitä kiitollisia, että sinne päin riittää niille aivan mainiosti, ja vilkas mielikuvitus paikkaa ketsuppitaiteilijan mahdolliset tekniset puutteet. Suurpakkaus värikkäitä pillejä piristää, jos pikku ruokailija on apealla tuulella tai tarjolla ei ole ihan lemppariruokaa. 

Muuttakaa iltasadun hahmojen nimiä. Meillä kikatetaan varsinkin sille, jos iltasadun pahis nimetään uudelleen perheemme vanhan ja äreän kissan mukaan. Myös vaihtuvat sukupuoliroolit ovat lapsista hauskoja. Koska vanhemmat lapsemme ovat kahden kodin lapsia, usein iltaisin iskee ikävän ja haikeuden tunteita. Siksi koitamme tehdä iltatoimista mahdollisimman mukavia ja leppoisia, mutta myös turvallisen toistuvia rutiineja. 

Keksikää, mistä voisi nähdä unta. Esikoiseni oli muutamana iltana huolissaan, että mitä jos hän näkee pahoja unia. Perinteisen ”unet eivät ole totta” -keskustelun jälkeen mietittiin, mikä olisi mahdollisimman ihana uni. Päädyimme jokseenkin siihen, että koko perhe ratsastaa yksisarvisilla kissanpennuilla karkkimaassa, joka on täynnä sateenkaaria. Pieni kulta jäi iltasuukon jälkeen odottelemaan nukahtamista hymyillen. 

Syyttäkää vauvaa paukuista. Esimerkkivauvan nimi olkoon Viivi-Johannes.

”Viivi-Johannekselta pääsee kohta pieru.”

*prööt*

”Olipas ihmeellinen, tommonen aikuisen miehen pierun kuuloinen. Onkohan Viivi-Johanneksen maha kunnossa?”

Huumori on halpaa, mutta nauru maistuu varsinkin väsyneenä tosi hyvältä. 

Väännelkää sanoja. Tästä voi kyllä tulla tauti, josta on vaikea päästä eroon. Meillä muunnetaan sanoja, vaikka niissä ei olisikaan mitään järkeä. Punajuuri-junapuuri, kurkkumajoneesi-Markku Kujoneesi, diskopallo-paskodillo, roskapussi-puskarossi.

Lapset yrittävät parhaansa mukaan samoin, ja siitä seuraa hulvattomuuksia. Kerran toinen isommista totesi, että hänellä on perhosia mahassa, koska jokin asia jännitti. Hetken päästä hän lisäsi kasvot riemusta kirkastuneina, että hänellä on sittenkin mahoja persulassa. Se oli monessa mielessä äärimmäisen hauskaa.

Järjestäkää aarteenetsintä. Lapset olivat aivan pähkinöinä, kun karkkipäivän karkit erään kerran löytyivätkin monen vihjelappusen takaa. Vinkit voivat etsijöiden taitojen mukaan olla sanallisia tai kuvallisia. 

Nyhjäiskää juhla tyhjästä. Meillä juhlittiin kissan syntymäpäivää näyttävästi, koska tuntui, että tarvittiin jotain piristystä elämään. Valmis kakkupohja ei maksa juuri mitään, ja on helppo ja nopea täyttää. Ripustettiin euron lippuviiri huoneen poikki, laitettiin Cats-musikaalin soundtrack soimaan ja maalattiin kaikille lapsille kissanviikset. Olipahan halpaa hauskaa! 

Kannustan rohkeasti etsimään iloa, naurua ja luovuutta pienimpienkin kivien alta. Totta kai huonot hetket ja raskaat tunteet kuuluvat elämään, mutta arjen pohjavirettä voi paljolti säätää itse.

img_4309.jpg

 

Kommentit (1)
  1. Nuudelipussi….
    en sanokaan!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *