Hiromi Kawakami, Sensein salkku, arvostelu ja kirja-arvonta

Sivuja: 243
Ilmestyi suomeksi 2018
Japanin kielinen alkuteos: Sensei no kaban (20019
Suomentaja: Raisa Porrasmaa
Kustannus: S&S

Japanilainen kirjallisuus on minulle ennestään tuttua  lähinnä Haruki Murakamin kirjoista sekä  haiku- ja tankarunoista ja kun sain Kustantamo S&S:ltä arvostelukappaleen Hiromi Kawakamin Sensein salkusta, tartuin siihen innolla – on todella virkistävää lukea välillä kirjallisuutta, jonka kerronta liikkuu aivan eri sfääreissä kuin perus jenkki- ja skandidekkarit!

Sensein salkku on hurmaava kirja (Voisin ripotella tähän muutaman sydän-emojin, mutta tästä kirjasta puhuttaessa, se olisi lähinnä mautonta).

Neljääkymmentä lähentelevän Tsukikon elämä kulkee tasaista tahtia, hän käy töissä, asuu yksin ja viettää yksinäisiä iltojaan kantapaikassaan yksin juoden ja syöden, lähtee kotiin ja nukkuu yksin. Eräänä iltana baaritiskillä istuu hänen entinen lukion äidinkielenopettajansa, varmaankin kolmisenkymmentä vuotta vanhempi ”Sensei” ja he viettävät illan vierekkäin syöden, juoden ja ajatuksia vaihtaen.
Tuon ensimmäisen tapaamisen jälkeen he törmäävät kantapaikan baaritiskillä uudestaan ja uudestaan, aina sattumalta, tietenkin. Taustalla Jokin nimeämätön odottaa tapahtumistaan, mutta onko välissä ja takana liikaa vuosia ja elämää ja edessä liian vähän?

Kirjan kerronta on höyhenenkeveää ja kivenraskasta samaan aikaan. Mieleeni nousi useasti Tommy Tabermannin runon sanat  ”älä huuda, jos kuiskauskin rikkoisi kurkiaurat matkalla rinnasta rintaan, särkisi ikuiseksi aran astiamme”.

Vaikka kertomus elää nykypäivän Japania, on se maailma niin kovin erilainen kuin oma nykypäivämme. Kirsikankukkien maassa kulkevien Tsusikon ja Sensein tarinan mukana pääsee tutustumaan moniin mielenkiintoisiin tapoihin, ruokiin, normeihin ja sielua kutkuttaa näiden kahden ihmisen kulku erillään, vierekkäin ja viimein yhdessä. Ainakin hetken.
Surumielinen, suunnattoman kaunis tarina. Erilainen rakkaustarina.

Tätä ei pidä lukea kiiressä tai ohimennen. Nopeasti se tulee luettua, mutta rauhassa ja syventyen.

Helmet lukuhaasteessa sijoitan tämän kohtaan 26. Kirja kertoo paikasta, jossa et ole käynyt
 

Jos haluat itsellesi tämän saamani, nyt kertaalleen luetun, mutta hellästi käsitellyn arvostelukappaleen, niin kerro kommenteissa oletko koskaan syönyt edamamea, kimchiä tai sashimia ja mikäli olet, niin mitäs pidit? Oma suosikkini on ehdottomasti sashimi!

Arvon kirjan kommentin jättäneiden kesken sunnuntaina 21.1. kello 18.