Olga Kokko: Äitimaa

Olga Kokon Munametsä oli minusta ilmestymisvuotensa huippuja, harvemmin mikään kirja saa minua nauramaan ääneen ja vieläpä useampaan otteeseen, mutta Munametsä sai höröttämään oikein urakalla.

Niinpä ilahduin suuresti huomatessani Kokon kirjoittaneen uuden kirjan ja nappasin sen luettavaksi/kuunteluun hetioitispaikalla varautuen jo etukäteen riemunpurskahduksiin sohvannurkassa kirjaa nautiskellessani.

Kuinka väärässä olinkaan.

Ei tullut naurumyrskyä, mutta tunnemyrskyjä kylläkin.
Iloitsin.
Olin vihainen.
Kannustin.
Tunsin yhteenkuuluvuutta.
Tunsin empatiaa.
Pelkäsin.
Surin.
Itkinkin.

Mikä tarina <3

Lumin ja Sallan ystävyys alkaa teini-iässä ja vähitellen tytöistä, naisista tulee sydänystävät ja sielunsisaret. Vuosien ja vuosikymmenien kuluessa he jakavat elämänsä, hetken myös kotinsa,  miehet vierellä vaihtuvat, mutta  ystävyys pysyy.
Through thick an thin – toisiaan tukien Lumi ja Salla päihittävät myös Sallan rintasyövän.

Vähän vaille nelikymppisenä Lumi kohtaa miehen, joka voisi kenties olla ihminen, kenen kanssa viihtyisi pidempään kuin yön yli ja kun  Sallakin hyväksyy Markon,  elämässä tuntuu kaikki olevan kohdillaan ja oikein.

Eräänä päivänä Lumi tekee raskaustestin ja se on positiivinen.
Lumi ei ole haaveillut lapsista tai äitiydestä, elämä oman äidin kanssa isän jätettyä perheensä ei ole ollut unelmalapsuutta ja suhde Markonkin kanssa on vasta aivan alussa.
Kaikesta huolimatta Lumi päättää pitää lapsen ja ”perustaa perheen”.

Päätöksen tehtyään Lumi haluaa jakaa sen parhaan ystävänsä kanssa ja kun hän viimein  uutisen puuskahtaa Sallalle, tämä kertoo lähes päälle lausuen syöpänsä uusiutuneen.

Kaikki kaatuu päälle, yllätysraskaus, muutto pois Helsingin keskustasta, parisuhde, Sallan kieltäytyminen jatkohoidoista…
kun elämä kasvaa Lumin sisällä, hiipuu hänen siihenastisen elämänsä tärkein ihminen pois.
Raskaus ei ole helppo, parisuhde ei ole helppo, muuttaminen ”korpeen” ei ole helppoa eikä vauvakaan synnyttyään ole helppo.
Kaiken pohjalla velloo piiloon survottu suru ja ikävä  Sallan kuolemasta ja oma äitisuhde.

En voi muuta sanoa, kuin että tunteiden vuoristorataa oli tämän kirjan lukeminen, ihanaa sellaista.
Joku aika sitten harmittelin sitä, ettei todella hyviä kirjoja ole eteen tullut aikoihin, mutta Äitimaa olikin sitten kaikkea mitä kaipasin.

5+/5

Olga Kokko: Äitimaa
Kustannus S&S
2022