Turjake on ollut elämässäni kaiken kaikkiaan 35 vuotta. Tutustuimme opiskeluaikana ja ensimmäiset kaksi vuotta olimme tekemisissä toistemme kanssa lähinnä luokan yhteisissä tilaisuuksissa ja noh, pakko myöntää, muutamaan otteeseen vietimme aikaa keskenämmekin vähän niinkuin salarakkaina, mutta se taisi olla lähinnä nuoruusvuosien kännikiimaa tms. Valmistumisen jälkeen meni 10 vuotta ja monta muuttoa ja muutama parisuhde ennenkuin kohtasimme […]

Luin Ina Westmanin Henkien saari-kirjan elokuun alussa ja kokemusta on pitänyt sulatella tänne asti. Ja yhä epäilyttää pystynkö kirjasta sanomaan mitään järkevää. En taida pystyä. Maaginen tarina josta kuoriutui koko ajan jotain enemmän ja syvemmälle uppoavaa. Sanoja rakkaudesta  ihmiseen, ihmisiin, lapseen, lapsiin ja maailmaan – sanoja peitetyistä ja julkituoduista peloista, piilotetuista totuuksista. Auttaako maailmaa enemmän […]

MUTTA miksi noiden villasukkien säilytyspaikka on aina kirjahyllyssä? miksi jokapaikkaan pitää lähteä viime minuutilla? miksi mitään vempainta ei voi hankkia tutkimatta Tekniikan Maailmaa? miksi kaikkien vempaimien pitää olla sen Tekniikan Maailman testivoittajia? miksi kahvijauhe pitää aina mitata digivaakalla eika kahvimitalla? miksi lautasten, lasien, aterimien on jäätävä pöydälle kun metrin päässä on astianpesukone? miksi sitä astianpesukonetta […]

Pitkälle on edetty kesäkuisista epätoivon päivistä. Tämän viikon perjantaina isä kotiutetaan kuntoutuksesta, ei nyt uuden veroisena eikä ihan entisenlaisenakaan, mutta omatoimisena, teräväpäisenä ja touhukkaana. Taatusti ei tule olemaan vanhemmillani helppoa sopeutua uudenlaiseen elämään uusine rajoitteineen ja tilanne tulee vaatimaan myös meiltä läheisiltä apua, ymmärrystä ja tukea. Mutta oma sydän laulaa riemusta ja onnesta koska minulla […]

Toimeliaan viikonlopun päätteeksi pääsimme Päiväristeilylle – tosin vain katselijoina, mutta hulvatonta oli meno kyllä katsomon puolellakin! Utran Uittotuvan areena on huippu paikka kesäteatterivisiitille. Katsomon penkit ovat tukevia ja miellyttävät niin selkää kuin persaustakin. katsomo on katettu, joten normaalisuven sadekuurotkaan eivät haittaisi (tänään ei kyllä satanut) ja maisema näyttämön takana hivelee silmiä ja mieltä. Tänään ei […]

Eilen oli Joensuussa Joen Yö ja houkuttelin Turjakkeen kanssani liikenteeseen. Koska suunnitelmissa oli lähteä kiertelemään töistä suoraan, tälläydyin iltaa varten jo töihin lähtiessäni. Yleistä habitustani kuvaa hyvin se, että kun vähän laitetumpana astelin ovesta sisään, tuli vahtimestari käsi ojossa että ”me ei olla vielä auki…AI HEI SE OLET SINÄ…” Työpaikan vessan sininen antidgrugs valo on […]

Olen taas lukenutlukenutlukenut. Onneksi on Bookbeat, josta luettavaa löytyy käden ulottuville koska ja kuinka paljon vain ikinä silmät kestävät. Kirsikka Saaren Hölmö nuori sydän toi mieleeni teini-minään suuren vaikutuksen tehneen Tapio Suomisen Täältä tullaan elämä-leffan. Jotain samaa uhmaa, uskoa nuoruuden voimaan, kykyyn ja haluun murtautua vanhempien elämantyylin ikeestä löysin Lennin ja Kiiran räpistellyssä teiniraskauden kanssa. […]

Törmäsin Design by Kieto -koruihin selatessani viimeisintä S-kaupan asiakasomistajalehteä – yhdeltä sivulta rävähti silmilleni korvakoruja, joiden kirkaat värit ja muodot saivat hymyn huulilleni. Oranssia! Vihreää! Sinistä! ”Ensimmäisten auringonsäteiden lämmittäessä poskipäitä keväällä 2018, syntyi Joensuussa uusi kotimainen korumerkki Design by KIETO.”  Ylpeys kotikaupungista röyhisti rintaani ja hetihän hyppäsin koneelle kurkkaamaan netistä mitä lisäinfoa koruista löytäisin: Korut […]

Herra 20vee osti viime viikonloppuna itselleen banaaneja, mutta päättikin sitten alkaa karppaamaan. Ja banskuissahan on ihan tautisen paljon hiilareita, joten ne saivat jäädä oman onnensa nojiin hedelmäkoriin rupustumaan. Siinä vaiheessa kun hedelmät alkoivat enemmän muistuttaa pökäleitä kuin banaaneja päätin, että on aika keksiä niistä jotain, etteivät mene hukkaan makoisat herkut. Joten päätin paistaa banaanimuffineita. Karpatkoon […]

Hyppäsin aamulla vaakalle ja vaikka lukema olikin aivan siedettävä, päätin siltikin noudattaa päätöstäni keventää ruokavaliotani ja katsoa mitä oikein suuhuni pistän. Ne surullisen kuuluisat viisi kiloa voisivat taas siirtyä laarditaivaiseen… Torstai on toivoa täynnä! Aamupala 6:30: Iso kupillinen teetä ja 2 viipaletta ruisRealia paahdettuna, päälle sipaisu 60% Keijua. – älyttömän terveellistä ja hyödyllistä keholleni. Kuituja […]