Olin juuri kaivamassa auton avaimia takintaskusta kun kamera räpsähti. Koska päälläni on itselleni äärimmäisen epätyypillisesti kovin tummia vaatteita sain päähäni tehdä ihka oikean asupostauksen, vieläpä kierrätyshenkisen sellaisen. Tajusin nimittäin, että kaikki mitä kuvassa näkyy on joko kirpparilta tai poistolaarista ostettu, joten olkoon tämä Sentinvenyttäjän perjantaiasu: Nahkasaappat Tamaris, Mammuttikirpparilta, 6 euroaFarkut, Lidlin poistolaari ovh. 11.80, 50% […]

Syyskuu, syyskuu, tuuli vastaa ei.  Hector laulaa Syyskuu-biisissään ihan selkeästi kesän lämmöstä, auringosta ja valosta, vaikka joku yltiöromanttinen hömppä varmaan tulkitseekin lyriikat menneen rakkauden kaihoksi. Ulkolämpömittari näyttää 15 astetta. Jos eletteisiin huhti-toukokuuta kiskoisin intopiukeana päälle suurinpiirtein t-paitaa ja sortseja, mutta nyt on syyskuu ja samainen asukokonaisuus on kadonnut syvälle vaatekaapin uumeniin. Ulkona on kosteaa, tuuli […]

Niin monet ovat lähteneet ja monet ehkä vielä lähtevätkin.Surettaa – on kuin hyvästelisi ystävää, joka on ollut läheinen ja rakas, mutta silti tietää, että ero on edessä.Jonkin aikaa pidetään yhteyttä tiukasti, sitten harvemmin ja yhä harvemmin.Lopulta enää joku ennalta arvaamaton asia tuo ystävän mieleen ja ottaa ehkä yhteyttä…  Kiitos teille Lilyn jättäville ajastamme täällä ja […]

Olen aina oudosti viehättynyt tietyntyyppisistä lauseista ja ”Me täytytään valosta” on juuri sellainen lause, joka pysähdyttää minut. Stormin esikoiskirja alkoi hieman sekavasti, enkä sujahtanut tekstiin niin sujuvasti kuin yleensä tapahtuu ja pistinkin kirjan syrjään odottamaan otollisempaa lukufiilistä. Nyt viikonloppuna satoi kuin saavista kaatamalla ja avasin teoksen uudestaan rauhoittuen lukemaan tyynykasan keskelle makuuhuoneessamme. Ja se oli […]

Mie olen aina miettinyt, että kaikenmaailman järjestötoiminta on täti-ihmisten ja mummeleiden maailmaa, enkä ole montaakaan ajatuksenpätkää uhrannut mahdolliselle omalle osallistumiselleni. Sitten alkoi naurattaa. Hemmetti, miehän olen periaatteessa just sellainen keski-ikäinen kukkahattutäti besserwisser, kenelle olen ikäni naureskellut! Joten kun sähköpostiini saapui Psoriasisliiton kutsu nettiopintoihin Yhteiskunta, kansalais- ja järjestötoiminnan mutkista ja kiemuroista, niin kas kummaa, avasin sähköpostin […]

  Selailin blogeja ja nappasin auki kiinnostavan otsikon ”The Blog Awards Finalistit! Ketkä ovat suosikkisi”Vieritettyäni kuvatolkulla (sinänsä oikein kauniita ja edustavia kuvia kirjoittajasta) löysin pätkän tekstiä ennenkuin kuin taas kuviakuviakuvia. Ja sama toisen kerran. Ja kolmannen. Tässä kohtaa huomasin huvittuvani ja hiukkasen ärsyyntyväni ja postaus jäi lukematta loppuun. Reaktioni herätti ajatusketjun, siitä mikä on itselleni […]

Olen saanut loistavaa palvelua julkisen terveydenhoidon piirissä, se on yleensä ollut nopea(hko)a, asiantuntevaa, ystävällistä ja olen avun vaivoihini saanut. Mutta viime viikolla sain sitten maistaa toisenlaisen kokemuksen ja tapani mukaan päätin siitäkin avautua täällä blogissa. Turjakkeen kanssa saimme jo FB heitoistani aikaan kiistanpoikasta, koska hänen mielestään ei negatiivisia kommentteja mahdollisesta tulevaisuuden työnantajasta pitäisi Somessa huudella, […]

Ei, minulla ei ole jalkafetissiä tai en muutenkaan tuppaa arjessani tuijotella tai hipeltää ihmisten jalkoja. Tuijottelin vain tuossa omia jalkateriäni kun uudistin varpaankynsien lakkauksen ja mieleeni tuli kuinka erilaisia voivat periaatteessa samankokoiset jalat ollakaan. Itse olen käyttänyt jostain neljätoista vuotiaasta kapeakärkisiä korkokenkiä, ensimmäiset taisivat olla äitini perua, viiskytluvun ”spittarit”, joissa lapsen jalkani alkuun taisi kipuillakin, […]

Kurssisurffari osallistuu aivan normaalisti opiston kursseille, mutta korvaukseksi maksuttomasta osallistumisesta kirjoittaa kokemuksistaan ja ajatuksistaan Kansalaisopiston blogiin itse ottamillaan kuvilla höystettynä. Selatessani syksyn opinto-opasta löysin sieltä muutaman kiinnostavan kurssin ja yhden kurssin ilmoittautumisen pistin jopa hälytykseen, koska se nyt vain on niin järjettömän hieno. Tästä kurssista, jonka aihepiiriä en vielä paljasta, tuleepi ihan omia postauksia kunhan […]

Nyt se on sitten alkanut. En selkeästi pysty hyväksymään omaa ikääntymistäni ja taannut teiniksi. Ensin Skam ja nyt My Mad Fat Diary. Makaan sängyllä pehmokäärmeen ja -pantterin kanssa, läppäri sylissä ja puhelin käden ulottuvilla ja tuijotan ruutua seuraten 16-vuotiaan, itsemurhaa yrittäneen Rae Earlin  elämänvaiheita, hänen palattuaan kotiin psykiatrisessa hoitolaitoksessa vietetyn neljän kuukauden mittaisen jakson jälkeen. […]