Kategoria: Ajattelin tänään

Vaikka en ole ikinä saanut minkäänlaista ”teitittelykoulutusta”, olen huvittuneisuudekseni huomannut töissä automaattisesti teititteleväni itseäni vanhempia ihmisiä. Tai ainakin sellaisia, ketkä omaan silmääni näyttävät vanhemmille, tiedä sitten vaikka olisivatkin nuorempia, en ole mitenkään hyvä arvioimaan ihmisten ikää! Niitä ketkä selkeästi ovat silmiini nuorempia taas sinuttelen yhtä automaattisesti, vaikka palvelutilanne onkin aivan sama. Meillä ei ole ylöskirjattua […]

Viime viikko oli kaikkien hyvien hetkienkin alla raskas. Äidin aivokasvain konkretisoitui jotenkin pelottavammaksi, kun aika Isolle Kirkolle neurologille tuli postissa ja hänellä oli muutama huono päivä päänsärkyineen, näköhäiriöineen ja mielialaswingeineen. Isä miettii synkkiä asioita omasta tilanteestaan ja hermoilee olemattomia. Pysy siinä sitten tyynenä ja kannustavana ja yritä nostaa mielialaa toisilta ja estää itseäsikin uppoamasta murheen […]

Ulos astuessani eteeni avautuu maisema, missä ruska leimuaa punaisen ja keltaisen riemucoctailina ja lokakuun valo on viiltävän kirkasta. Olen hetken huoleton ja onnellinen. Haluaisin säilyttää tämän tunteen ja mieleeni kohoaa vanha Serenity prayer, jonka elämänohjeita toivoisin pystyväni noudattamaan, mutta liekö syynä monitahoisen vaihteleva uskonkäsitykseni ja sen aiheuttama vastahanka rukouksen loppuosan sanavalinnoille, kun en oikein saa […]

Toissapäiväisen postaukseni ”Mitä en ole oppinut 55 vuodessa” vastapainoksi on ihan pakko kirjata ylös myös asioita, joita olen onnistunut oppimaan! Silvuplee, 10 kohdan lista asioista, jotka ovat kovahkoon päähäni vuosien varrella uponneet: 1) Tuntuipa joku asia miten vaikealta hyvänsä, helpointa on kohdata se heti.  Jos välttelee epämiellyttävien tai pelottavien asioiden kohtaamista, ne vain mutkistuvat ja […]

Täytän parin viikon päästä 55 vuotta ja joku ilta sitten kun olimme herra 20veen kanssa katselleet vanhoja valokuvia, aloin mietiskellä, että hitsipilli, miehän olen jo yli puolivälin satavuotistaipaleella! Luonteeniomaisesti päädyin kuitenkin mielessäni tekemään omituisia listoja sen sijaan, että olisin zen-henkisesti pohdiskellut elämän tarkoitusta ja suunnitellut ”vanhuuteni” varalle yleviä päämääriä ja miettinyt askelia kohti tasaista senioritulevaisuutta. […]

Käväisin pitkästä aikaa kirpparilla aamupäivällä ja kas mitä löysinkään! Heti ensimmäisen hyllyrivistön alussa nökötti ylähyllyllä yksinäisen näköinen olkipukki ja olihan minun se otettava mukaan. Koska hei haloo, jouluun on enää alle 100 päivää. Eli ihan tuossa nurkan takana on vuoden jaloin juhla. Perjantaina myin jo monta monituista lippua joulukonsertteihinkin. Eikä maksanut kuin vaivaiset viisi euroa. […]

Lähes päivittäin kohtaan tilanteen, joissa tekisi mieleni puuttua ventovieraan ihmisen, tarkemmin määriteltynä äidin,  käyttäytymiseen. Joudun oikeasti pinnistelemään, että en menisi ja sanoisi näille herttaisille äiti-ihmisille, että otapa lapsesi kainaloon ja armahda muita paikalla olijoita poistumalla jonnekin. Mielellään kauas. Ai miksi? Olen aina ollut sitä mieltä, että kyllä maailmaan ääntä mahtuu, eikä minua yleensä häiritse lasten […]

On ollut hyvä olla yksin. Edes yksi vuorokausi niin, ettei kukaan halua minulta mitään. En tiedä olenko jaksamiseni rajoilla vai onko tämä fiilis vain normaalia, hetkellistä uupumusta. En ole masentunut, mutta olen jotenkin niin vihainen ja ahdistunut, riitelen jatkuvasti äitini kanssa ja ärsyynnyn pienimmästäkin asiasta myös Turjakkeelle. Iloitsen joka aamu siitä, että pääsen lähtemään töihin […]

Turjake on ollut elämässäni kaiken kaikkiaan 35 vuotta. Tutustuimme opiskeluaikana ja ensimmäiset kaksi vuotta olimme tekemisissä toistemme kanssa lähinnä luokan yhteisissä tilaisuuksissa ja noh, pakko myöntää, muutamaan otteeseen vietimme aikaa keskenämmekin vähän niinkuin salarakkaina, mutta se taisi olla lähinnä nuoruusvuosien kännikiimaa tms. Valmistumisen jälkeen meni 10 vuotta ja monta muuttoa ja muutama parisuhde ennenkuin kohtasimme […]

Hyppäsin aamulla vaakalle ja vaikka lukema olikin aivan siedettävä, päätin siltikin noudattaa päätöstäni keventää ruokavaliotani ja katsoa mitä oikein suuhuni pistän. Ne surullisen kuuluisat viisi kiloa voisivat taas siirtyä laarditaivaiseen… Torstai on toivoa täynnä! Aamupala 6:30: Iso kupillinen teetä ja 2 viipaletta ruisRealia paahdettuna, päälle sipaisu 60% Keijua. – älyttömän terveellistä ja hyödyllistä keholleni. Kuituja […]