Heinäkuun kirjat
Ennen lomaa ajattelin, että tulen lomalla lukemaan niin että silmät kuivuu päähän, mutta ei nyt ihan överiksi ehtinyt menemään, kun oli kaikkea muuta touhua!
Lukupiirimme heinäkuun kirjaa, Clare Powellin Yhdessä Pöydässä, en saanut edes loppuun. Kutkuttavan lupaavasta kannestaan huolimatta ei vain lähtenyt sujumaan sen enempää lukemalla kuin kuuntelemalla. Luovutin kolmen lukuyrityksen jälkeen.
?/5
Eeva Keski-Saarin (-Saaren?) Siskosimulaattori oli virkistävä tuttavuus. Esittelyn mukaan Siskosimulaattori on huumoria pursuava romaani suurista elämänmuutoksista ja retriitistä, jossa piilee suuri mysteeri – koskaan ei voi olla varma, mihin päänsä pistää. Itsellä jäi se huumorin pursuaminen huomaamatta, mutta sehän ei kirjasta huonompaa tehnyt, päinvastoin!
Kirjan päähenkilöt muodostavat varsinaisen omituisten otusten kerhon ja heidän toimintamallinsa ovat varsin mielenkiintoisia. Kutkuttava tarina hykerryttävällä twistillä.
3,5/5
Anna Prokofjeffin Rakkausreseptit – kirjassa on oikeasti monta mielenkiintoista reseptiä vaikka se ei mikään keittokirja olekaan. Menopausseileva perheterapeutti Malla antaa hyviä neuvoja ja ohjeita parisuhteen ylläpitoon ja pelastamiseen ja siinä sivussa kokkaa rakkausruokia. Sananlaskukin sanoo, että suutarin lapsilla ei ole kenkiä ja niinpä Mallankin oma pitkä avioliitto rysähtää kiville…
Vetävää tekstiä ja Sanna Saarijärvi sopii lukijaksi erinomaisesti.
3,5/5
Sophie Irwinin Seurapiirineidon opas onnenongintaan on selkeästi ottanut ideaa ah, niin trendaavasta Bridgerton-sarjasta ja taitaa sieltä rivien välistä kurkkia ahkerasti luetut Austenin Janenkin teokset.
Hauska lukea nykypäivänä 1800-luvun henkeen kirjoitettu romanttinen romaani. Erittäin lämpimät suositukset genren faneille.
3/5
Anders de la Motte ja Måns Nilsson: Kesäparatiisin murhat – Antiikkikauppiaan kuolema on toinen osa Kesäparatiisin murhat sarjaa. En ole itse lukenut ykkösosaa vielä, mutta tämä Antiikkikauppiaan kuolema osui luettavaksi reissun aikana ja olikin sinne oikein sopiva, koska ajelimme juurikin kirjan tapahtumapaikoilla etelä-Ruotsissa.
”Päähenkilö” komisario Peter Vinston on varsin Agatha Christiemäinen hahmo ja muutenkin tarinan kehitys ja kerronta tuo mieleen Agatha Christien – eikä siis mitenkään negatiivisessa mielessä!
Cozy Crimeä parhaimmillaan ja äänikirjan lukijaa Tuukka Haapaniemeä kuuntelisi mielellään vaikka hän lukisi puhelinluetteloa.
3/5
Virve Sammalkorven Sinkkuleikki kertoo taas yhdestä kolmenkympin kriisin kourissa tempoilevasta itsekkäästä ämmästä, joka tuntuu syyttävän kaikkia muita elämänsä ja itsensä ongelmista paitsi itseään.
Semiviihdyttävää chick-littiä anyways, vaikka päähenkilö itsekäs ääliö onkin.
2,5/5
Henkilökohtaisesti heinäkuun helmi: Nina Wähä: Babetta.
Loistava kuvaus kahden kouluaikaisen ystävättären keskinäisestä suhteesta ja heidän välisestään valtapelistä.
Nykyhetkessä kolmekymppinen Katja työskentelee kahvilassa ja Lou on maailmankuulu filmitähti (elokuva Babetta teki hänestä tähden jo 17-vuotiaana) – he ovat tunteneet toisensa lukiosta asti ja roolit ovat olleet aina selvät – Lou on pomo ja Katja tekee mitä Lou tahtoo. Kesäloman alkaessa Lou pyytää Katjaa tulemaan luokseen etelä-Ranskaan iäkkään ”poikaystävänsä” kartanoon ja tietysti Katja lähtee. Katjasta tämä nokkimisjärjestys on aina ollut ok ja oikein, Lou on tähti ja hän ”ei mitään” – vai onko Katja todellakin ollut sydämestään sitä mieltä?
Kirjan kerronta on vangitsevaa ja tunnelma välittyy hienosti Katjan ajatusten ja muistojen kautta. Nykyhetken rinnalla kulkee elokuvan Babetta juonikuvaus, mikä osaltaan lisää koko tarinan ”elokuvamaisuutta”.
Lopun directors cut-osuus kruunaa lukukokemuksen.
5/5
Heei, olen ollut taas blogi – ja muussa pimennossa jokusen tovin..?
Mitä sinulle kuuluu näin syyskuun kolkutellessa ovelle?
Kiitos suosituksista! Babetta oli koukuttava kirja ja siitä riitti mietiskelyn aihetta jälkikäteenkin. Muita en lukemut.