Heinäkuussa luettua

Heinäkuussa kuuntelin aika paljon kirjoja lukemisen sijaan. Varsinkin kipeänä ollessani kuuntelin useampaakin opusta samaanaikaan, kun en vain jaksanut keskittyä oikein mihinkään. Varsinaisesti yhtään tajunnanräjäyttävää lukukokemusta en heinäkuussa kokenut, mutta viihdyttäviä tarinoita suositeltavaksi asti.

Kolmekymppisen vakuutusmyyjä Taimin elämän mottona tuntuu olevan varautuminen kaikkeen mahdolliseen, niin järkeviin kuin järjettömiinkin tilanteisiin. Silti hän ei omasta mielestään pelkää, vaan varautumisellaan juurikin ehkäisee mahdollisia pelkoja!
Kun Taimi jää bussista keskelle ”ei mitään” pidettyään liian pitkän vessatauon ja päätyy pelastamaan (omassa päässään kehittämistään ongelmista) bussista jääneen komean miehen pikku kylän ennakkoluuloisten asukkaiden pieksämiseltä alkaa Taimin elämässä muutosten aika. Taimin elämää ja ajatuksia on viihdyttävää ja hellyttävää lukea, pidin kirjan eloisasta tyylistä paljon.  Herttainen ja hauskakin on tämä Varotoimia ja piristää mukavasti harmaatakin päivää.

Nelli Hietala: Varotoimia
Karisto

Pariisi on päänäyttämönä tässä kolmen eri-ikäisen naisen toisiaan sivuavassa tarinassa ja kaupunki ihmisineen tuntuu hyvin hengittävän todenmukaisesti. Jouduin oikein kurkkaamaan kirjailijasta lisätietoa ja niinhän se oli, että  Pihla Hintikka asuu itse juurikin Pariisissa. Tämä omakohtainen kokemus paistaa viehättävästi läpi koko tekstin.
Elena on nelikymppinen galleristi, Ines kolmekymppinen toimittaja ja Alma parikymppinen malli. Eri-ikäisten naisten tarinoihin on saatu sisällytettyä aikamoinen määrä ajankohtaisia aiheita, jotka kulkevat jouhevasti, mutta varsin ohkaisina juonessa mukana. Nelikymppinen nainen vaikuttavasta työmenestyksestään huolimatta alkaa kipuilla lapsettomuuden kanssa, Ines alkaa sisäistämään muoti- ja juorualan naista halventavaa mallia ja ajautuu feministi-liikkeeseen mukaan, Alman elo mallimaailmassa vääristää kehonkuvaa ja vaikka tie on noususuhteinen, on menestyksen (miesten vaatima) hinta suuri.
Isoista asioista huolimatta tai ehkä kiitos juuri niiden Elenan, Ineksen ja Alman tarina imaisee matkaansa ja lukuinnostus pysyy korkealla viimeiselle sivulle asti.

Pihla Hintikka
Hetken Pariisi on meidän
Otava

Armi on aika tylppä tyyppi. Hän kirjoittaa lastenkirjoja, mutta ei ole oikeassa elämässä kovin lapsirakas tai muutenkaan kauhean sosiaalinen. Kahdelle, jo aikuiselle pojalleen hän on aina halunnut olla juurikin Armi ja eikä ole perinteiseen äidin- tai isoäidinroolin istunut. Esikoisen kanssa välit ovat viilenneet jo ennen pojan kotoa muuttoa ja kun se läheisempi poika, nuorimmainen perustaa oman perheen, myös hän etääntyy Armista.
Armin avioimies kuolee ja Armi jää yksin. Myös nuoremman pojan vaimo kuolee  syöpään ja Armi päätyy lupaamaan, eniten ehkä itselleen, että pitää huolta  tytärpuolesta ja pojanpojastaan ja tietysti pojastaan.
Juonessa ei isoistakaan tapahtumista huolimatta ei ole järisyttäviä tunnehuippuja, mutta Armin aivoitukset, muistot ja ajatukset tulevat sivu sivulta tutuimmiksi ja lopulta tuntuu kuin olisi läsnä Armin ja hänen poikansa perheen elämässä. Hän ei ehkä ole kaikista mukavin ihminen, mutta vikoineen  hänen tarinansa on  hyvin inhimillinen ja kirja on oivallista viihdettä pienestä hitaudestaan huolimatta.

Pirjo Rissanen Terveisiä Armille
Gummerus

Keitä kuppi teetä tai kaada itsellesi lasillinen viiniä, varaa jotain pientä naposteltavaa sohvan viereen ja asettaudu hyvään asentoon – avaa Mhairi Mc Farlanen Sinuun minä jäin ja astu pois arjen harmaudesta romantiikan siivin!
Juonihan on tietysti pohjimmiltaan tuttuakin tutumpi juttu, mutta McFarlane osaa sekoittaa tutuista aineksista maukkaan taikinan ja uunista ulos tupsahtaa herkullinen, sopivan makea kakku, jossa on juuri sen verran twistiä, että suuhun jää miellyttävä jälkimaku.

Rachel ja Ben ovat olleet parhaita ystäviä opiskeluaikana, heidän tiensä ovat eronneet valmistumisen jälkeen ja kaikkien kuluneiden vuosien ajan Ben on ollut Rachelin unelmissa se täydellinen mies.
Rachel elää avoliitossa opiskeluaikaisen poikaystävänsä kanssa, mutta kun häät olisivat edessä, hän päätyy eroamaan miehestä, koska tajuaa ettei oikeasi haluakaan elää loppuelämäänsä tämän kanssa.  Tässä tilanteessa hän törmää Beniin, joka on muuttanut takaisin vanhaan kotikaupunkiin.

Ben on onnellisesti aviossa, mutta ystävyydessähän ei ole mitään pahaa?

Kaikki hömppäkliseet käydään kirjassa läpi, mutta tarina ei silti ole liian hörhöinen. Siedin jopa loppuratkaisunkin ilman suurempia kakomisia.

Puhdasta viihdekirjallisuutta parhaimmillaan. Mhairi McFarlane kirjoittaa tuttua tarinaa raikkaalla otteella ja hänen kirjansa ovat kyllä omalla hömppäkirjojen TOP 10-listallani.

Mhairi McFarlane: Sinuun minä jäin (You had me at hello)
Kääntäjä: Hanna Arvonen
Harper CollinsInstassa jo mainitsinkin, että tämä Monks Takharin Kaikki mitä halusit oli ristiriitainen lukukokemus.
Heti alkuun selviää, että Katherinella ei mene hyvin, hän on menettänyt kaiken ratin takaa vaanimalleen Lilylle, joka on vienyt hänen työnsä, kotinsa,miehensä, yhdella sanalla sanoen, elämänsä!

”Karmaiseva psykologinen trilleri menestyneen toimittajan ja harjoittelijan valtataistelusta, joka muuttuu painajaiseksi​”

Ensikurkkauksen jälkeen alkaa tarina purkautumaan  kuuden viikon takaa. Kertojina vuoronperään Katherine ja Lily.
Nelikymppinen Katherine työskentelee toimittajana lehdessä, jonka suosio on hiipunut huolestuttavasti ja lehti on myyty uudelle omistajalle. ”Muinaismuisto” Katherine tarvitsee uuden johdon mielestä avukseen nuorta verta viemään lehden nykyaikaiseen, digitalisoituneeseen maailmaan ja tämä piristysruiske on parikymppinen Lily (joka paljastuu uuden omistajan sisarentyttäreksi).

Vähänkin tämän tyyppisiä kirjoja lukeneelle tuntuu juonen kehitys turhan ennalta arvattavalta, mutta kas, yllätyksiä tulee eteen ja ne ovat oikeasti yllätyksiä!

Henkilökohtaisesti ärsyynnyin kuvauksesta, jossa  vähän kärjistetysti nelikymppinen on suurinpiirtein muinaishistorian jäänne, joka on hiihtänyt hiekkapaperipohjaisilla suksilla töihin kesät talvet jo viisivuotiaasta ja osaa hädintuskin tietotekniikkaa käyttää  ja parikymppinen taas  saanut kaiken vain haluamalla ja tekemällä sitä mikä on kivaa ja on virtuoosi kaikessa mitä tekee.

Se mikä lopulta jäi eniten hiertämään, oli koko mielikuvituksellisen tapahtumaketjun kehittyminen alusta loppuun KUUDESSA viikossa.

Tästä tulee hieno leffa!

Helen Monks Takhar Kaiki mitä halusit (Precious you)
Suomentaja: Kirsi Luoma
Like

Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.
Ja tämän kirjan kansikuva todellakin tekee sen. Sujuvaa tarinankerrontaa, romantiikkaa, salaisuuksia, puhdassydämisiä ja hyviä ihmisiä, joille tapahtuu hyviä asioita.
Kaikki järjestyy ja kaikille jää hyvä mieli.
Mansell kirjoittaa kuitenkin niin hyvin, ettei tunnelma valahda aivan hunajaisen imelä. Hyvänmielenkirja luettavaksi kun sellaista kaipaa.

Jill Mansell: Kaikki alkoi salaisuudesta (It started with a Secret)
Suomentaja Pirjo Ruti

Kommentit (2)
  1. Kaikki alkoi salaisuudesta lukulistalle 👍

  2. Mä tykkään kanssa MacFarlanen kirjoista ja muistaakseni tuo mainitsemasi oli tosi kivaa luettavaa!

    Varotoimia herätti kiinnostuksen!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *