Koronanperkele

…ja mitäs muuta minä sitten tuliaisina hienolta Barcelonan-reissulta toinkaan kuin KORONAN.

Pitkään onnistuin virusta välttelemään, mutta annahan olla kun viimein sitten uskaltautuu isommin reissun päälle, niin napsvain ja tautihan sieltä kotiintuliaisina matkaan lähti.

Lauantain vastaisena yönä heräsin hillittömään palelemiseen. Kiskoin villasukat ja paksun kotihupparin niskaani, keräsin omat vuodevaatteni kainaloon ja raahauduin takkahuoneeseen levottoman kroppani kanssa että edes T. saisi nukuttua. Kuumemittarin mukaan kehoni lämpötila ylitti 39 astetta ja vetäisin useammanlaatuisen kuume-/kipulääkkeen runsaan nesteen kera naamaani ennenkuin vajosin patjalle. Horteisen yön jälkeen tekaisin koronatestin ja siinähän ne selkeinä napottivat, kaksi iloista viivaa, varmistaen että täyspotti oli lakkarissa. Jeejee.

Koska nivelpsoriasistani hoidetaan biologisella lääkkeellä (Taltz) olen riskiryhmäläinen vakavan taudin osalta ja soitin päivystyksen palvelunumeroon kysyäkseni Paxlovid-lääkityksen tarpeellisuudesta. Ystävällinen hoitajatar kertoi ettei virallista testiä viikonloppuisin saada tehtyä, joten jos muuten kuntoni puolesta pystyn kotona potemaan, niin näin voisin tehdä. Paxlovid pitää aloittaa 5 vuorokauden sisällä taudin toteamisesta, joten jos oloni heikentyisi, ehtisin arkipäivänä virallisesti testauttaa Covidini ja lääkityksen aloittaa.
Mutta nyrkkisäännöksi sain simppielisti, että niin kauan kuin omin jaloin vessaan pääsen, voin kotona sairastaa. Ja sillä mentiin.

Päänsärky ja kuume pysyvät siedettävinä parasetamolilla, mutta kun nivelsärky päätti liittyä jengiin, oli otettava Etorikoksibi kehiin että kärsisi edes maata sängyssä tai sohvalla. Pystyssä en jaksanut ekoina päivinä edes syödä.
Nukkuminen olikin kinkkistä  – vaikka uupumus ja väsymys painoi satasella, ei uni suostunut helpottamaan oloa. Vaikka nostin sängynpäädyn lähes istuma-asentoon, menivät ensimmäiset yöt yskiessä ja ähistessä. Kokonaisvaltaisen kurja olo ei parantunut unen puutteesta.
Kun keskiviikon vastaisena yönä sain ekaa kertaa nukuttua läpi yön vain yhdellä heräämisellä, oli olo aamulla huikea.

Päivät vietän olkkarin sohvalla tuijottaen hömppää tunti toisensa jälkeen. Olisi ollut aikaa lukea kirjoja, mutta kun ei vain jaksa, niin nyt on katsottu sitten ”laatuviihdettä” urakalla.
Läpikäytyjä ovat mm.:
Masterc Chefin jaksot so far (C-more)
90 Day Fianceeta niin että korvista pursuu (TLC)
Evy – aina ja ikuisesti (Yle Areena)
Diili jaksot so far (Ruutu)
Farmi jaksot so far (Ruutu)
Lisäksi puolipökerryksissä olen katsonut monenmonta ikivanhaa kotimaista elokuvaa, mitä näköjään telkkarista päivisin tulee .

Sairauslomaa sain maanantaista keskiviikkoon, mutta koska kuumeentynkää mittari vielä eilen esitteli enkä vieläkään oikein jaksanut pystyssä istuskella lyhyitä hetkiä pisempään, sain työterveydestä loppuviikonkin lepoaikaa.
Toivottavasti olo kohentuu eikä takapakkia tule missään muodossa. Puuta koputtaen ja varovaisen toiveikkaana olen jo uskaltautunut miettimään, että taisin päästä sittenkin helpommalla mitä pelkäsin.
Mutta…