Kosteita polttopuita ja Korona

Tiistai

Yöllä alhaisiin laskeva lämpötila (kuka jaksaa yöllä käydä tuuppimassa klapeja uuniin?) antaa hyvät unet täällä Olotilalla.
Heräilin hitaasti pullean peittoni alla ja suoritin aamuvenyttelyä samalla kun kiskoin edelleen peiton alla villasukat jalkoihini ennen kuin nousin kahvin keittoon.

Kuuden jälkeen on ulkona vielä aivan umpipimeää, mutta valo hiipii taivaalle huomaamatta ja kun napsautan työkoneen auki seitsemän pintaan on jo valoisaa. Aamuisin ikkunalaudoilla ravaava rotevahko orava on sen verran nopealiikkeinen, etten ole ehtinyt siitä kuvaa saada, mutta mukava sitä on moikata aamuisin (jätin sille pähkinöitä ikkunalaudoille illalla).

Työpäivä alkaa rauhallisesti, kovin moni opiskelija ei keksi asiantynkää opintotoimistoon syyslomaviikolla eikä sen puoleen kovinkaan moni opettajakaan taida olla paikalla, joten ehdin raivata omaa sähköpostia ja putsailla turhia/vanhentuneita tiedostoja sieltä sun täältä. Muutamaa uutta ohjettakin maltan lukea enemmän ajatuksella kuin peruspäivänä.

Tavallaan on hassua olla töissä syyslomaviikolla, kun tahti on niin rauhallista. Suurin osa opintosihteereistä on ottanut tämän viikon vapaaksi, jos vain lomapäiviä on jäljellä, mutta minä pidän mieluummin lomapäiväni pienissä pätkissä, pitkä viikonloppu silloin tällöin pitää pään paljon paremmin kasassa kuin esim. syys- tai hiihtolomaviikon lomailu.
Muutenkaan ei massalomailu ole innostanut minua ikinä. Toki lasten ollessa vielä kotona, nämä koulujen lomaviikot mahdollisuuksien mukaan olin itsekin lomalla ja silloin ryysimme mukana tuhansien muiden lomalaisten seassa kylpylöissä, etelänmatkoilla jne (mihin kaikkeen sitä ihminen lastensa eteen taipuukaan).
Nyt kun lapset ovat aikuisia, niin onneksi näin ei enää ole tarvista tehdä. Vietän lomani ja lomamatkani mieluiten off-season, thank U ma´am.

Seesteisen mielialani pilaa Turjakkeen viesti kotoa. Se s-tanan Covid-virus on lopulta saavuttanut meidänkin perheemme.
V-sana.
S-sana.
P-sana.

Minähän tulin etäilemään jo perjantaina, mutta T. saapui lauantaina saunomaan ja viettämään ”parisuhdeaikaa” leffan, kebabien ja punaviinin kera kanssani. Taidettiin siinä vähän halaillakin.
Niinpä siis olen voinut tartunnan saada minäkin, koska lievät oireet (joita ei kyllä koronaksi osattu edes ajatella) alkoivat T:lla sunnuntaina. Tiistain vastaisen yön oli reppana valvonut, kun kurkkukipu ja 39 asteen kuume oli levottomaksi tehnyt. Maanantaina tehty koronatesti oli negatiivinen, mutta tiistai-iltapäivänä testipulikassa näkyivät nuo kaksi viivaa.
V-sana.
S-sana.
P-sana.

Kiivasta viesteilyä siis koko iltapäivä ja ilta puolison kanssa, onneksi jälkikasvu sentään maisemissa Joensuussa, niin toimittivat tautiselle troppia ja ruokaa. Minä pysyn tiukkaan Olotilalla ja toivon kädet kyynärpäitä myöten ristissä, että säästyisin tartunnalta. Edessä on nyt muutaman päivän jännittäminen viruksen tiimoilta.

Liekö sitten tuon puolison ja itsensä puolesta hermoilun syytä, mutta tappelin loppuillan kosteiden kalikoiden kanssa enkä meinannut saada tulia uuneihin en sitten millään. Lopulta v*ttuunnuin hommaan niin totaalisesti, että kävin ulkoa grillin sytytysnesteen ja uitin klapit sillä niin että tulet syttymään sain. Mulle ei märät puut ala nyttyilemään, on se vaan niin!

Tiesittekö muuten että kalapuikot on totaalisen aliarvostettua evästä? Niistähän saa vaikka mitä aikaiseksi! Saatuani uuniin ja takkaan tulet, valmistin itselleni kalapuikko-hampurilaisen ja nautiskelin sen BB:n ääressä. Jälkiruoaksi pieni sitruunaleivonnainen – ostin paketin vierasvaraksi, mutta koska soitin ystävälleni, että korona suattaapi vaania, älä tule, niin Rooibos-teen kanssa maistelin herkkua itse. Ja herkkua olikin.

BB-sukat edistyvät hyvää tahtia, niin kuin kuvasta voi päätellä.

Unikirjana kuuntelen Eli Åhman Owetzin herttaisen Anna-Lisa-sarjan nelososaa, Anna-Lisan valinta. Retroa, designia ja helliä tunteita.

puheenaiheet ajattelin-tanaan oma-elama
Kommentit (2)
  1. Onpa huonoa tuuria – toisaalta tuo koronan p—-le todennäköisesti meidät saavuttaa. Toivottavasti tauti pysyy lempeänä.

    1. Ja minähän viihdyn ”evakossa” täällä Olotilalla mitä parhaiten, että ei siinä mitään. Ainakaan vielä ei mitään oireita ole minulle tullut, joten so far so good.
      T:llä maltillinen versio tuntuu olevan, kovasti väsyttää ja kuumeilee, mutta ei yskää tms.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *