Luettua lokakuusta joulukuuhun, part 1
Irtisanoin syyskuussa Luekirja-palvelun, koska sieltä en enää löytänyt luettavaa. Uusia kirjoja tipahteli niin hitaaseen tahtiin, ettei se tyydyttänyt minun lukusyklejäni.
E-kirjoista en kuitenkaan enää luovu (sekä kukkaroni että kirjahyllyni kiittää siirtymisestä tähän lukutapaan), joten piti etsiä uusi sähköinen kirjavarasto.
Elisa, vaikka sieltä edullisiakin kirjoja saa, tulee minun lukutahdillani liian kalliiksi, joten päädyin testaamaan Bookbeatia. Lokakuusta tähän päivään olen löytänyt sieltä kiinnostavia kirjoja aina kun tarvis kadota arjesta on iskenyt. Nähtäväksi jää, jos työttömyyteni jatkuu pitemmälle, riittääkö yksin Bb:n tarjonta vai pitääkö keksiä jotain lisää.
Tähän mennessä luettu:
Salla Simukan trilogia:
Valkea kuin lumi
Punainen kuin veri
Musta kuin eebenpuu.
Nämähän ovat nuortenkirjoja, mutta olin kuullut kehuja myös muiden ikäluokkien edustajilta. Sinänsä hyvin kirjoitetut kirjat kuitenkin aiheuttivat hetkittäin epämukavaa kiemurtelua, kun tarina alkoi mennä liian lapselliseksi. Päähenkilö on vähän kuin taiteellinen versio Lisbet Salanderista mutta ei. Ei. Ei.
Viihdyttäviä kirjat olivat kuitenkin, taidan vain olla vähän liian kyyninen innostuakseni tämän tyylisistä tarinoista. Uppoaa varmasti lukuintoiseen esiteiniin ja siitä vanhempiin.
Veera Niemelä, Avioliittosimulaattori
Tämä oli oikea piristysruiske. Itäsuomen ihme Lieksasta rakastuu toiselta puolen isänmaata olevaan mieheen ja muuttaa tämän kotitilalle emäntäehdokkaaksi. Siinäpä sitä elämälle haastetta, täysin erilainen kulttuuritausta ja vieläpä neljän miehen huusholli jossa puhelias nainen järkyttää tasapainoa monella tasolla.
Iloinen, valoisa, toki romanttinen hömppäkirja, mutta jos kirja pistää hymyilemään suurimman osan lukuajasta, niin se on hyvä kirja!
Piia Leino, Ruma kassa
Ruma kassa on riemastuttava kirja. Päähenkilö Sarianna on töissä kassana, mutta ”tempaistaan” osallistumaan tositv-ohjelmaan Kaunottaret ja Hirviöt, joka muistuttaa Viidakon tähtösiä, mutta on pohjavirtauksiltaan ilkeämpi ja osoittelevampi. Sarianna ja kilpakumppanien elämä ja kisailu saarella kuvataan elävästi ja Sariannan havainnointi kanssasisaristaan ja kilpailusta on terävää. Tavallaan juoni on kliseinen, mutta se on sitä niin raikkaalla tavalla, että kliseisyyden jättää huomiotta ja keskittyy muihin seikkoihin.
Kirja irvailee viihdekulttuuria ja ulkonäkökeskeisyyttä, osoittaa kuitenkin ettei sananlasku ”Moni kakku päältä kaunis, mutta silkkoa sisältä” pidä aina paikkaansa sen enenpää kuin se, että kauniilla ihmisillä on hyvä itsetunto tai että vähemmän kauneusihanteiden mukaiset ihmiset olisivat aina sisältä kauniita ja ystävällisiä.
Jessica Suni, Hoito
Jos tarvitset vahvistusta miesvihaan ja lisää tarkkailupisteitä narsistisen miehen tunnistamiseen, niin tämä on sinun kirjasi. Ällöttävä, mutta napakkaa tekstiä, jota lukee sujuvasti.
Sari Luhtanen:
Linssit huurussa
Tähtirooli
Luhtanen kirjoittaa hersyvää ja tyylipuhdasta chicklittiä. Välipalakirjoja, joista mukavaksi yllätykseksi löytyy joskus kultahippumaisia ajatuksenherättäjiä. Sekä Linssit huurussa -kirjan Karoliina ja Tähtiroolin Aura ovat oivallisina sankarittarina tyylilajinsa kelpo ”roolimalleja”.
Annamari Marttinen, Kuu huoneessa
Nelikymppinen nainen etsii ratkaisua junnaavaan elämäntilanteeseensa hurahtamalla kaikkeen mahdolliseen. Ei mikään tajunnanräjäyttäjä ja tapahtumatkin varsin ennakoitavissa, mutta kuvaus Katjan uppoamisesta vaihtoehtotodellisuuteen on kuvattu varsin jouhevasti. Omaan itse lämpimiä ajatuksia kaikenlaisia ”hihhulointeja” kohtaan, mutta saanut seurata myös niihin uskonnollisella kiihkolla hurahtaneisiin ja kirja herätti muistoja. Ihan luettava kirja.
Selkeästi kaipasin lokakuussa kevennystä arkeen ja yllä oiva otos siltä saralta. Katsotaanpa mitä seuraavaan postaukseen jää.
To be continued.