Mitä olen oppinut 55 vuodessa.
Toissapäiväisen postaukseni ”Mitä en ole oppinut 55 vuodessa” vastapainoksi on ihan pakko kirjata ylös myös asioita, joita olen onnistunut oppimaan!
Silvuplee, 10 kohdan lista asioista, jotka ovat kovahkoon päähäni vuosien varrella uponneet:
1) Tuntuipa joku asia miten vaikealta hyvänsä, helpointa on kohdata se heti. Jos välttelee epämiellyttävien tai pelottavien asioiden kohtaamista, ne vain mutkistuvat ja muodostuvat yhä suuremmiksi möröiksi. Oli kyse epämiellyttävästä puuhasta, päätöksen tekemisestä tai ikävästä asiasta puhumisesta, vetkuttelu vain pahentaa tilannetta. Eli tulta päin!
2) Valheelle ei pidä rakentaa mitään. Valehteli sitä itselleen tai toiselle, niin pitemmän päälle homma ei vaan toimi. Parempi sanoa suoraan mitä ajattelee ja omalla kohdalla lopettaa selittelyt ja itsepetos.
3) Kuplajuomaa ja punaviiniä ei pidä sekoittaman. Tuloksena ompi oksennuksenmakuinen aamuyö ja aamu. Myöskin viskin ja tequilan kanssa kannattaa olla varovainen.
4) Tämä liittyy kohtaan kolme. Kaatokännissä ei kannata lähteä hurmaavan prinssin matkaan, koska aamuyöllä herätessä vieressä voikin olla sellainen sammakko, että joutuu puolipukeisena pakenemaan avautuvaan aamuun…
5) Jos haluaa jotakin, sen eteen on tehtävä töitä ja otettava se. Mitään ei eteen kanneta tarjottimella, paitsi ravintolassa – ja senkin joutuu maksamaan.
6) Vanha klisee ”parempi katua tekemäänsä, kuin tekemättä jättämistään” on paras elämänohje ikinä! Mistä kaikesta jääkään paitsi, jos tyytyy miettimään, että ”sitten kun” tai ”joskus”! Jos valinta osoittautuu vääräksi ja toimimattomaksi, niin sillä hyvä – eipähän tarvitse vuosien päästä haikailla, että olisinpa silloin uskaltanut…
7) Ihan sama mitä ihmiset puhuu tai ajattelee sinusta. Kun itse tietää, kuka on ja miksi tekee niinkuin tekee ja on onnellinen nahkoissaan ketään muuta vahingoittamatta, niin antaa palaa!
8) Kaikista ei tarvitse tykätä eikä kaikkien tarvitse tykätä minusta. Kaikkien kanssa on kuitenkin pystyttävä toimimaan pienessäkin yhteisössä tai ryhmässä. Sivistyneitähän tässä ollaan.
9) Ei pidä antaa itsensä juuttua johonkin muottiin tai kiveenhakattuun ajatusmalliin – Uusien asioiden ja ajatusten oppiminen on parhautta!
10) On ihan hemmetin tärkeää pitää huoli omasta hyvinvoinnistaan että voisi tarvittaessa auttaa jotain toista. Jos oma jaksaminen on hampaatirvessä ponnistelua, ei voimia riitä kenellekään muulle. Joskus se vaatii itsekkäitäkin valintoja, mutta pitemmän päälle on ainoa vaihtoehto panostaa itseen jos haluaa muita auttaa. Vihaan näitä kliseisiä ällölauseita, mutta tämän allekirjoitan ”jos ei rakasta itseään, ei osaa rakastaa ketään toistakaan”.
Tulipas oikein kukkahattuhymistelyä, mutta joskus pitää sortua siihenkin. Koska minä voin!
Kunnioittakaa ikävuosiani! -tana on se vaan niin, että age before anything!
t. kohta 55vee