Muutama poiminta kesäkuun luetuista kirjoista

   Paula Havaste: Morsiusmalja
Vilja ja Villem Talvikin elämä 1950-luvun Saarenmaalla rytmittyy Viljan pyörittämän majatalon vieraiden ja talouden hoitamisen sekä majatalon pitämisen mahdollistaneen Villemin kirjoittamisen ympärille.
Kehyksenä , kattona ja ohjenuorana häilyy kaikkia päätöksiä, tekoja ja sanoja, niin puhuttuja kuin kirjoitettujakin valvova ”isoveli”, Neuvostojärjestelmä.

Morsiusmalja kuvaa aikaisempia osia (Pronssitähti (2018), Vierashuoneet (2019) ) tarkemmin elämää naisen, eli Viljan näkökulmasta ja itse pidin paljon juurikin tuon arkielämän kuvauksesta. Morsiusmaljassa Vilja saa
avukseen Tallinnassa kaltoinkohdellun Aiven, majataloon tulee kokonainen filmiseurue kuvaamaan elokuvaa kolhoosista ja Vilja saa myös ystävän naapuriin muuttaneesta Illestä.

Toivottavasti Saarenmaa-sarja saa vieläkin jatkoa, elämä Neuvosto-Virossa on mielenkiintoista ja pinnan alla pidettyjen itsenäisyyshaaveiden vihjailu lupaileekin vielä mahdollisesti useitakin kirjoja Viljan, Villemin, heidän lapsiensa
ja majatalonsa elmänmenosta!

375 sivua
GUMMERUS

Camilla Läckberg Hopeasiivet
Tätä kirjaa ja sen suosiota en saata ymmärtää.

Sinällään Kultahäkistä tutun Fayen taistelu yrityksensä puolesta on sujuvasti kirjoitettua ja ennalta-arvattavuudessaankin viihdyttävää tekstiä, mutta
ne seksikohtaukset!!
Kesken jouhevasti etenevän tarinan silmille pläjähtää ReginaKalle- tasoisia, täysin tarinan juonen kannalta epäoleellisia jaksoja, missä panna paukutellaan  kahdestaan tai kolmestaan,  edestä ja takaa, taiturimaista
suuseksiä unohtamatta.
Vähänkö nauratti. Itse en seksikohtauksista saanut mitään lisäarvoa lukunautintoon, mutta koska Läckberg niitä pieteetillä Kultahäkin jatko-osaankin riipustaa, niin varmasti niille lukijakuntaa riittää.

Aivojennollauskirja.

Alkuteos Vingar av Silver
Kääntäjä Aleksi Milonoff
314 sivua
OTAVA

Marie Bengts Murha maalaisidyllissä

Hurmaava loikka 1950-luvulle!
Sinänsä hitaahkon dekkarin(?) parhautta on ajankuvaus, joka vie mukanaan ja suorastaan saa aikaan kaipuun aikamatkustamiseen. Olisipa saanut elää ja kokea kirjassa kuvatunlaisen ajanjakson!

Agatha Christiemäinen kirja alkaa kun ”muodinluoja” (= ompelijatar) Hannah Lönn saapuu Tukholmasta smoolantilaiseen Enebyn kylään auttamaan jalkavaivaista Lilly-tätiään. Pienessä kylässä kaikki tietävät ja tuntevat kaikki ja ”suuren maailman” tyylinen
Hannah pistää silmään kylänraitilla niin ulkoisesti kuin varsinkin tapojensa suhteen…vuonna 1957 kun eivät hienot naiset poltelleet tupakkaa eivätkä tehneet itsestään isoa numeroa muutenkaan.
Kylässä tapahtuu murha, jonka sakset sydämessä makaavan uhrin Hannah jä tätinsä löytävät.  Sisäänpäinlämpiävän kylän asukkaat eivät oikein millään suostu uskomaan että syyyllinen olisi ”Oman kylän väkkee”,
mutta Hannah ulkopuolisena alkaa tutkailla asioita ja yhdistellä johtolankoja. Hän ei myöskään jätä käyttämättä tilaisuutta jakaa ajatuksiaan ja huomioitaan  surmaa virallisesti tutkiville poliiseille.

Tarinan eteneminen on välillä turhankin hidasta, mutta toisaalta kirjan viehätys perustuu osaltaan juurikin tuohon hitaaseen ja perusteelliseen kerrontaan, joten loppujenlopuksi se ei sitten häiritsekään. Suosittelen erityisesti Christie-faneille!

Alkuteos: En sax i hjärtat
Suomennos: Ulla Lempinen
Kustantaja: Bazar 2018

Marja Kangas: Miestä näkyvissä
Miestä näkyvissä on huutonaurua aiheuttava romaani eräästä haaksirikosta ja pelastautumisesta sen jälkeen.”
Vaikka yleensä suhtaudunkin skeptisesti mainoslauseisiin, sai tämä lause minut kuitenkin valitsemaan Miestä näkyvissä -kirjan laiskanpulskean mökkipäivän ratoksi ja heti aloituskappaleesta odotukseni tuntuivat saavan nostetta:
”Mä en rakasta sua enää.
Vedän Jalon lantiota lähemmäs. Haistan hänen hikensä. Tunnen, miten Jalon äsken vielä jäykkä elin muuttuu etanaksi”
Rehvakas aloitus, mii laik!

Mutta sivu sivulta petyn enemmän.

Ehkä minun ongelmani on se, etten edes fiktiivisellä tasolla ja huumorilla osaa ymmärtää tätä naistyyppiä, jonka elämän suurin katastrofi on kun mies lähtee ja hän jää yksin. Voi voi.

Parasta antia kirjassa ovat päähenkilö Sirkun kokemukset työpaikalla teatterissa, missä uusi ohjaajaguru rakentaa ”yhteistoiminnallista teatteria” ja pistää näyttelijät vaikkapa kävelemään näyttämöllä kiinnostavasti. Ei onnistu Sirkulta.

Ystävinä ja kainalosauvoina elämässä rämpimiseen Sirkulla ovat villi ja estoton taiteilija Margaretha, äidillinen järjen ääni puvustaja Ulla ja hippihenkinen hörhö Alma. Kyllähän näistä aineksista viihdyttävä kirja kokoon saadaa ja
varmasti joku jolla ei ole niin rajoittavia antipatioita ”riippuvaisia naisia” kohtaan, nauraa makeasti Sirkun ponnisteluja seuratessaan.

Tämä siis taas kirja, jota ei kuitenkaan kannata lukematta jättää minun epäsuosittelun vuoksi!

Miestä Näkyvissä
352 sivua
WSOY

Mirva Saukkola Murha on muotia

Mirva Saukkolan ura niin antiikki&design  kuin Ellen päätoimittaja näkyy vaivattomuutena kuvata  muoti- ja antiikkialan kiemuroita ihmisineen mutta ilokseni tekstiin ei ole väkisin yliympätty muoti- tai designdetaljeja. Toki niitä löytyy,
mutta sopivasti ja ainakin minun silmiini ei niin kauhean kuoleman vakavasti.

Parasta ennen päiväystään murehtiva Freelancer toimittaja Noora Hankasalon uuden vuoden bileet päättyvät ikävästi kun juhlimassa mukana ollut (soon to be ex-) huippumalli kuolee pudottuaan parvekkeelta asfalttiin.
Vaikka tapahtumaa ollaan kirjaamassa onnettomuudeksi, ei Noora saa päästään pimeässä häilähtänyttä ihmishahmoa samaisella parvekkeella ja samaan aikaan kuin mistä neito putosi.

Noora alkaa tutkia tapahtumia ja siinä ohessa päätyy seurustelemaan kuolleen naisen veljen, komean ja hurmaavan antiikkiliikkeen pitäjän kanssa. Vauhtia riittää Helsingissä ja vähän Italiassakin, kameralaukuista ja antiikkikaapeista paljastuu
luuranko jos toinenkin, ennenkuin selvyyttä asioihin saadaan.Extrapointsit siitä että loppuratkaisu ei ollut yli-imelä.

Kevyttä ja sujuvaa chicklittiä dekkarikuorrutuksella.

192 sivua
World Audio Publishing

Kommentit (4)
  1. Miestä näkyvissä juuri kesken ja kylläpä vähä on tahkiaa kahlattavaa..

    1. Ahh, ihanaa että se en ole vain minä kenestä tuo opus ei ihan yllä kehujensa tasalle.

  2. Paula Havasteen Pronssitähti oli niin iiiiihhana lukuelämys, että täytyy ehdottomasti lukea myös nuo sen jälkeen ilmestyneet teokset. Myös Murha maalaisidyllissä herätti Christie-fanina mielenkiinnon! Kiitos vinkeistä!

    https://astuharhaan.wordpress.com/

    1. Saarenmaa-sarja kannattaa todellakin lukea kokonaan. Viehätyn Havasteen ”hitaasta tyylistä”, joka kuitenkin on niin täynnä tapahtumia.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *