Sebastian Fitzek: Ikkunapaikka 7A

Sebastian Fitzek: Ikkunapaikka 7A ((Flugangst 7A)
Suomentaja: Heli Naski
400 sivua
Bazar kustannus

Luin kesällä Claire McIntoshin Panttivanki-kirjan, joka myös sijoittui lennolle ja asettaa päähenkilönsä kiristyksen kohteeksi panoksena oman lapsen henki. Panttivanki oli hyvä kirja, mutta Ikkunapaikka 7A on loistava!

Psykiatri Mats Krüger tietää, tutkittuaan asiaa perinpohjaisesti, että lentäminen on turvallisempaa kuin autoilu, mutta tiedosta huolimatta hän potee megalomaanista lentopelkoa. Lentokoneessa hän nyt kuitenkin istuu, koska hänen tyttärensä Nele on pyytänyt hänet vuosien hiljaisuuden jälkeen tulemaan Berliiniin, kun hänen laskettu aikansa koittaa. Niinpä Mats hyppää koneeseen Buenos Airesissa ja aloittaa yli 13 tunnin mittaisen lentonsa kohti Berliiniä.

Berliinissä Matsin tyttären Nelen synnytys on käynnistynyt etuajassa ja hän suuntaa kohti sairaalaa hädissään – normaali alatiesynnytys  vaarantaisi Nelen tyttären terveyden (Nele kantaa HIViä) ja hänelle olikin varattu sektioaika, mutta vasta parin viikon päähän. Nele hyppää tilaamaansa taksiin, mutta sairaalan sijaan kuski viekin hänet aivan jonnekin muualle.

Buenos Airesissa Mats on varannut koneesta useita paikkoja itselleen – at varaamalla ja jättämällä tyhjäksi paikan, jossa pakkolaskun sattuessa kuoleminen on 100% varmaa hän uskoo lennon sujuvan ongelmitta. Itse hän aikoo käyttää lennon eri vaiheissa turvallisimmiksi todistetut paikat, mutta toisin käy.

Koneen noustua taivaalle Mats saa puhelun, jossa ilmoitetaan että ellei hän tuhoa lentokonetta ennen sen laskeutumista Berliiniin, hänen väärään taksiin huijattu tyttärensä ja tämän syntymässä oleva lapsensa surmataan.

…tässä siis alkutilanne, jonka eteneminen pitää tiukassa otteessaan, nykyhetkeen johtaneet menneet tapahtumat avautuvat vähitellen lennon edetessä ja jännityksen kiristyessä. Yllätyksiä paljastuu pitkin matkaa ja jännite ei katkea kertaakaan.

Ja enpähän ole ikinä ennen kyyneliä nieleskellyt psykologisen trillerin viime sivuilla.

Kiitokset Bazar kustannukselle tästä mahtavasta kirjasta!

Kulttuuri Kirjat Suosittelen

Mopo keulii

…ja keuliikin kovasti.

Viimeisen viikon on pään sisässä käynyt aikamoinen myllerrys ja tunteet heitelleet laidasta laitaan kuin hirmumyrskyn kourissa. Monet asiat rasittavat, ärsyttävät, kuormittavat ja vaativat huomiota, toimenpiteitä ja päätöksiä. Koska mikään ei oikeastaan ole omissa käsissäni, niin mihinkäs minä angstini puran muuhun kuin Turjakkeeseen.

Jos ehdit eilisen oksennukseni lukea ennenkuin sen poistin, toivottavasti ei sielusi kovin kauheita säröjä ilkeistä ja rumista sanoista saanut. Suodatin olisi ehkä todellakin hyvä juttu olla joskus olemassa, kun sormensa näppäimistölle mäjäyttää.

Minä oikein hehkun ja säteilen ja pursuan negatiivisia ajatuksia tällä hetkellä.

Kuuntelen päivisin Barokki-musiikkia ( joka ihme kyllä on osoittautunut lähes yhtä tyydyttäväksi mielentasaajaksi kuin Rammstein täysillä luukutettuna, mutta on kenties ympäristöystävällisempää) ja selviän läpi työpäivien ilman että alan laukoa mielipiteitäni tiimimme toiminnallisuudesta  suureen ääneen.
Illalla laitan podsit korviin vastamelu kytkettynä päälle ja kudon villapaitaa, katson ääliömäisiä sarjoja telkkarista ja välttelen Turjakkeen katsomistakin parhaani mukaan.
Yöllä korvanapeista kuuluu milloin mitäkin mikä vain turruttaa ajatukset ja antaa luvan nukahtaa.

Onneksi Joulu on tulossa ja kaiken kauniin näpertely ja söpertely nostaa hymyn kasvoille ja pistää välistä laulamaankin.

Kyllä tämä tästä.

Suhteet Oma elämä Parisuhde