Synttäripäivän kirja-arvostelu ja arvonta!

Hei tänään on se päivä!

”Jalankulkiat juoskoon, astukoon lätäköihin
Kiiltäköön asfaltti vetinen
Eihän tietää voi kansa joka märkänä kulkee
Miksi oon tänään niin iloinen

Minä soitan harmonikkaa, ihmiset on kummissaan
Voisin viettää juhlapäivää jälleen huomenna!

Helikopteri lentää, siinä taikuri saapuu näyttää ilmaiseksi filmejä.
Hyvää syntymäpäivää mulle toivottaa Hän
 ja lahjoittaa viisisataa jätskiä”

Eli tämä tättähäärä täyttää 58-vuotta ja jos ei nyt taikuri minulle lahjoittanutkaan viittasataa jätskiä, niin sain muutama viikko sitten Otavalta  Cara Hunterin kirjan Jäljettömiin ja ajattelin pistää sen nyt arvontaan teille rakkaat blogin vakkarivieraat sekä pistäytyjät!

Cara Hunter: Jäjettömiin (Close to Home)
kääntäjä: Sirpa Parviainen
349 sivua
Kustannus Otava

Jäljettömiin aloittaa kirjasarjan, jonka pääosassa on etsiväkomisario Adam Fawley.

Kahdeksanvuotias Daisy on kadonnut perheen grillijuhlista ja tutkinnan myötä pieni Oxfordilainen naapurusto kokee aikamoista myllerrystä. Periaatteessa simppelin selvä tutkimus osoittautuu kirjan edetessä aina vain monisäikeisemmäksi ja epäselvemmäksi (= kiinnostavammaksi!).
Yllätyskäänteitä ja uusia näkökulmia ilmestyy juuri kun olet (taas kerran) mielestäsi keksinyt mitä tapahtui ja äkkiä olet yhtä pihalla kuin tutkijatkin. Mikäs sen parempaa dekkarissa/trillerissä?

Etsiväkomisario Adam Fawley on komisariona toki perinteisesti elämän kaltoin kohtelema ja synkän menneidyyden painama,  mutta sitä menneisyyttä ei lätkäistä tarjottimella suoraan eteen vaan asioita paljastuu vähitellen, vähän kuin ohimennen ja lukijalle jää toive tutustua mieheen paremmin.
Itse tarinan kerronta saa lisäpotkua somessa vellovan keskustelun kommenteista, jotka ovat jokapäiväisiä myös IRL eikä vain fiktiivisissa tarinoissaan. Twitterissä, Facen keskustelupalstoilla ja lehtien tekstaripalstoilla ”kansa kyllä tietää” ja tämä ilmiö oli taitavasti kirjattu Daisyn katoamisen tutkinnan lomaan.

Tykkäsin siitä, että jäljettömiin ei ollut mitään pikaruokaa – kirjan lukuvauhti kun ei  päässyt kiihtymään päätähuimaavaksi takautumien ja henkilöistä paljastuvien asioiden pysäyttäessä miettimään käänteiden vaikutusta tapahtumiin . Odottamattomat twistit juonessa saivat hykertelemään tyytyväisenä ja lukukokemus oli yhdellä sanalla sanoen herkullinen.

Uskallan luvata kokeneellekin dekkaristille yllättäviä hetkiä tämän Hunterin kirjan seurassa, joten rohkeasti vain kommentoimaan ihanmitävaan ja osallistumaan kirja-arvontaan.
Arvon kirjan synttäriviikon päätteeksi junamatkan aikana sunnuntaina 3.10. kun palaan Tampereelta kotiin.

Puheenaiheet Kirjat Tapahtumat ja juhlat

Pikaherkku keliaakikkovieraalle

Perheenjäseniltäni ja lähisuvusta löytyy laaja kirjo erilaisia allergioita ja olen aina inhonnut niitä tilanteita, kun juhlissa on tarjolla sen seitsemää sorttia, mutta näille ruokarajoitteisille on katettu johonkin pöydän kulmalle suurinpiirtein Moilasen gluteenittomia pakastemuffineja ja riisikakkuja kurkkuviipaleilla.

Kun sitten aikoinaan koko meidän perheen allergiakirjo selvisi koko laajuudessaan, päätin että meidän  juhlissamme tarjoomukset tulevat olemaan  sellaisia, että pitää olla jo aikamoisen erikoiset rajoitteet, ettei pöydässä esillä olevia eväitä saata syödä.

Vaikka varoitetaankin, että ylpeys käy lankeemuksen edellä, niin uskallan uhota olevani aikamoinen Ässä näissä erikoisruokavaliojutuissa ja joskus tyttären kanssa  jopa haaveilimme yhteisen kirjakahvilan perustamisesta. Olen saanut  kuitenkin seurata  useampaakin yrittäjäperheen eloa ja se, kaikesta antoisuudestaan huolimatta ole sellaista elämää, mitä itse haluaisin elää.

Niinpä olenkin nautiskellut haasteista vain kotioloissa ja pitänyt huolen siitä, että rippijuhlissa, ylppäreissä, valmistujaisjuhlissa ja synttäreillä ovat esiin katetut herkut olleet luontaisesti gluteenittomia ja maidottomia, jopa hyvin tarkalla suolarajoitteellakin tehtyjä, koska kummipojalla on sairaus jossa suolanmäärä on tiukasti rajoitettu.  Tarjottavissa ei myöskään ole ollut pähkinöitä, auringonkukan siemeniä, selleriä, maustepippuria, kanelia, sinapinsiemeniä,oreganoa,  ei raakaa tomaattia, omenaa, kiwiä, banaania jne jne jne.
Kaikesta tästä huolimatta kukaan ei-rajoitteisista vieraista ole edes tajunnut syövänsä erikoisruokavalion mukaisia herkkuja. HAH!

Mutta joo, monta kappaletta höpihöpihöpinää, kun tarkoitus oli esitellä sunnuntaina pikakehittämäni tarjottava, kun yllärinä ilmenikin mahdollisuus että kahville tulisi muutama ruokarajoitettukin.
Tässä se taas nähtiin, että sen kerran kun heittäytyy rentoilemaan, niin kiirehän siinä sitten iskee!

Olin leiponut puolukkapiirakan ja feta-purjopiiraan tavallisten jauhojen kanssa, joten gluteenitonta tarjottavaa piti saada nopeasti tehtyä ja päädyin kokoamaan moderoidun ”Trifflen”:

Morttelilla jauhoin gluteenittomia digestivekeksejä murskaksi  ja sulatin laktoositonta voita sekaan – tämän keksipohjan taputtelin söpön lasin pohjalle.
Samalla tein tuosta vaniliinikreemijauheesta (maidoton) kreemin tekeytymään.Keksipohjan päälle asettelin mansikoita ja lusikoin vaniljakreemiä (maidoton) päälle. Seuraavaksi kerros mustikoita ja taas satsi kreemiä. 

Ylimmäisen kreemikerroksen päälle ripottelin koristeeksi muutaman karkkinapin (pähkinätön, laktoositon) ja voilà – kaunis ja herkullinen annos on valmis tarjottavaksi!

Puheenaiheet Ruoka ja juoma Tapahtumat ja juhlat