Synttäripäivän kirja-arvostelu ja arvonta!
Hei tänään on se päivä!
”Jalankulkiat juoskoon, astukoon lätäköihin
Kiiltäköön asfaltti vetinen
Eihän tietää voi kansa joka märkänä kulkee
Miksi oon tänään niin iloinen
Minä soitan harmonikkaa, ihmiset on kummissaan
Voisin viettää juhlapäivää jälleen huomenna!
Helikopteri lentää, siinä taikuri saapuu näyttää ilmaiseksi filmejä.
Hyvää syntymäpäivää mulle toivottaa Hän
ja lahjoittaa viisisataa jätskiä”
Eli tämä tättähäärä täyttää 58-vuotta ja jos ei nyt taikuri minulle lahjoittanutkaan viittasataa jätskiä, niin sain muutama viikko sitten Otavalta Cara Hunterin kirjan Jäljettömiin ja ajattelin pistää sen nyt arvontaan teille rakkaat blogin vakkarivieraat sekä pistäytyjät!
Cara Hunter: Jäjettömiin (Close to Home)
kääntäjä: Sirpa Parviainen
349 sivua
Kustannus Otava
Jäljettömiin aloittaa kirjasarjan, jonka pääosassa on etsiväkomisario Adam Fawley.
Kahdeksanvuotias Daisy on kadonnut perheen grillijuhlista ja tutkinnan myötä pieni Oxfordilainen naapurusto kokee aikamoista myllerrystä. Periaatteessa simppelin selvä tutkimus osoittautuu kirjan edetessä aina vain monisäikeisemmäksi ja epäselvemmäksi (= kiinnostavammaksi!).
Yllätyskäänteitä ja uusia näkökulmia ilmestyy juuri kun olet (taas kerran) mielestäsi keksinyt mitä tapahtui ja äkkiä olet yhtä pihalla kuin tutkijatkin. Mikäs sen parempaa dekkarissa/trillerissä?
Etsiväkomisario Adam Fawley on komisariona toki perinteisesti elämän kaltoin kohtelema ja synkän menneidyyden painama, mutta sitä menneisyyttä ei lätkäistä tarjottimella suoraan eteen vaan asioita paljastuu vähitellen, vähän kuin ohimennen ja lukijalle jää toive tutustua mieheen paremmin.
Itse tarinan kerronta saa lisäpotkua somessa vellovan keskustelun kommenteista, jotka ovat jokapäiväisiä myös IRL eikä vain fiktiivisissa tarinoissaan. Twitterissä, Facen keskustelupalstoilla ja lehtien tekstaripalstoilla ”kansa kyllä tietää” ja tämä ilmiö oli taitavasti kirjattu Daisyn katoamisen tutkinnan lomaan.
Tykkäsin siitä, että jäljettömiin ei ollut mitään pikaruokaa – kirjan lukuvauhti kun ei päässyt kiihtymään päätähuimaavaksi takautumien ja henkilöistä paljastuvien asioiden pysäyttäessä miettimään käänteiden vaikutusta tapahtumiin . Odottamattomat twistit juonessa saivat hykertelemään tyytyväisenä ja lukukokemus oli yhdellä sanalla sanoen herkullinen.
Uskallan luvata kokeneellekin dekkaristille yllättäviä hetkiä tämän Hunterin kirjan seurassa, joten rohkeasti vain kommentoimaan ihanmitävaan ja osallistumaan kirja-arvontaan.
Arvon kirjan synttäriviikon päätteeksi junamatkan aikana sunnuntaina 3.10. kun palaan Tampereelta kotiin.