Keväällä Turjake sai vähän noottia kohonneista kolesteroliarvoista (ja vähän sokeriarvoistakin), mutta ei halunnut lääkitystä vielä ottaa, joten lääkäri kehoitti kolme-neljä kuukautta katsomaan, josko ruokavalion muuttaminen laskisi lukuja. Uuteen testiin olisi hyvä suunnata näin syksyn pintaan ja silloin katsottaisiin lääkityksen tarve uudestaan.

Kolesteroliarvohan on jokaisen varsin hyvä tietää, koska se on keskeinen riskitekijä esim. sepelvaltimotaudissa. Arvoa ei tarvitse mitata kovin useasti, aikuisella ehkä neljän-viiden vuoden välein, ellei sitten ole jo lääkitystä vaativissa lukemissa ja oikean lääkityksen varmistamiseksi pitää useammin lukemat mitata.

Tyypillisen miehen tavoin (juu juu yleistän taas) Turjake ei halua lääkärissä käydä kuin viimeisessä pakossa, joten hän innostui tilaamaan netistä vimpaimia, millä voi kotioloissa ihan itse mitata niin kolesteroli- kuin verensokeriarvotkin.
Molemmat testipaketit saapuivat samana päivänä ja heti seuraavana aamunahan me aloitimme lääkärileikit!

Veren tikkaaminen sormenpäästä ei ole koskaan ollut lempipuuhaani, mutta onneksi siinäkin hommassa on kehitytty niin, että ”automaatti” napsaisee piikin sormeen nappia painamalla eikä tarvitse erillisellä lansetilla jurskaista piikkiä luuhun asti (kammottavia flashbackejä peruskoulun terkkarin vastaanottoihin).

Pestyäni kädet, putsasin desinfiointiaineella sormeni ja reippaana tyttönä tökkäsin reiän sormeeni.
Ja vertahan ei tullut pisaraakaan.
Käsien heiluttelua, sormien puristelua ja uusi pistos.
Ei verta.

Olenko kuollut huomaamattani?

Pesen kädet sietorajan kuumalla vedellä ja nutistelen nyrkkiin-auki-nyrkkiin-auki ja yritän vielä kerran…
Veripisara ilmestyy sormeeni, JIPPPIII!

Työnnän testiliuskan ”telineeseen” ja heruttelen sormesta siihen pisaran ja napautan sekunttarin käyntiin. 40 sekunnin kuluttua käännän telineen ja
TADAA
tulos on luettavissa: NORMAALI kolesterolitaso.

Sokeriarvon mittaamista varten ei sitten herunutkaan enää veritippaa enkä viidennen piston jälkeen enää saanut itseäni tökkimään kertaakaan. Mutta ehtiihän tuota vielä.

Testattavana on vielä sokerit ja toinen kolesterolitestilaite, joka antaa sitten tarkemman, numeraalisen tuloksen. Ennen tarkempaa testiä pitää kyllä paastota se vaadittu 10 tuntia, että tulos olisi luotettavampi.

Äidilläni  on FH-tauti eli familiaalinen hyperkolesterolemia, joka on perinnöllinen geenivirheen aiheuttama tila, jossa kolesterolia kertyy jo syntymästä asti ja tätä geenivirhettä kantavilla on yleensä jopa kaksinkertaiset arvot terveisiin nähden riippumatta ruokailutottumuksista. Kun tämä äidilläni aikanaan todettiin, testattiin sekä minut että veljeni ja onneksemme kumpikaan meistä ei FH-tautia pode. Niinpä kolesteroliarvomme ovat täysin itsestämme kiinni.

En siis ollut kovin yllättynyt pikatestin normaalista arvosta –   kolesteroliarvoni ei ole ikinä ollut korkea,  ei edes silloin kun karppasin ja ruokavaliossa oli tosi paljon kovia rasvoja, mutta mikäänhän ei ole niin varmaa kuin epävarmuus.
Minua kiinnostaa kovasti eritelty tulos, minkä tuolla toisella T:n tilaamaalla laitteella saa eli mikä on hyvän ja pahan kolesterolin suhde, koska sehän se enemmän kertoo kuin pelkkä ”yleisarvo”.

Koska sinä olet viimeksi mittauttanut/mitannut kolesterolisi?