Hulluna juustoon
Tuli sitten pitkän tauon jälkeen meidän kylälle Kansainväliset markkinat ja lähdettiin aurinkoisen perjantai-iltapäivän ratoksi katsomaan josko vuosien mittaan tutuiksi tulleet Hollantilaiset juustokauppiaat olisivat paikalla.
Ensiksi törmättiin kuitenkin Italialaisiin juustokauppiaisiin, joilta T. osti reilun kilon 5 vuotta vanhaa parmesaania ja 2 vuotta vanhaa balsamicoa. Saatiin kaupanpäälle risotto puolivalmiste, kun oltiin niin hyviä asiakkaita. Että oli edullinen kauppa, eikös vaikka.
On kyllä hyvää se parmesan, punaviinin kanssa varsinkin…
Matkan varrelta mukaan tarttui sankollinen metrilakua LAPSILLE tietenkin.
Hollantilaisten puodilla ei päivystäneetkään tutut nuorukaiset, mutta naisoletetut osasivat maistattaa ja paloitella meille halumme mukaan useammankin palan:
6 vuotta vanhaa, taivaallisen hyvää, jo kristalloitunutta goudaa
kuminagoudaa – ruisleivän päälle ei ole parempaa valintaa!
jalapenogoudaa – yllättävän pehmoinen oli tämän maku
chiligoudaa – kutkuttava pieni potku jää chilistä kun täyteläinen juusto on sulanut suuhun
Brie-juustoa, joka on niin hyvää että kyynel herahtaa silmään kun sitä punaviinin kanssa nauttii.
Lisäksi ostimme lajitelman pieniä salamimakkaroita erilaisin terästein, että on mistä valita: chiliä, valkosipulia, meksikolaista vivahdetta ja savuaromia.
Jotenkin meillä lähtee mopo käsistä tuolla kojulla. Tämän kertainen keulittelu maksoi meille 149 euroa.
JUUSTOISTA!
Voi apua!
Matkalla autolle ostimme vielä yhdestä kojusta kreikkalaista juustoleipää ja fetapiiraita.
No tiedänpähän mitä meillä syödään seuraavat viikot…
Avaan oven työhuoneeseen, jonka jaan kolmen muun ihmisen kanssa noutaakseni hyllystäni pari kansiota, joita tarvitsen. Huone on pieni neljälle ihmiselle, mutta koska olemme väistötiloissa, väliaikaisesti sen on katsottu olevan ok. Kolme huoneessa istuvaa kollegaa kohottaa katseensa ja kenelläkään heistä ei ole maskia kasvoillaan.