Mainostajan täsmäisku!

Oli tullut ilmoitus uudesta kommentista vanhaan postaukseeni Asfalttimiehistä – kopsaan tekstin tähän nyt alle sen sijaan että laittaisin linkin:

OBS! ÄÄRIMMÄISEN ESINEELLISTÄVÄ/SEKSUAALIOBJEKTOIVA TEKSTI!

Sano HEP, jos muistat ajan, kun tuon ylläolevan liikennemerkin jälkeen oli varsinkin aurinkoisina päivinä odotettavissa silmäniloa?

Those good old days.

Kesäisin piti olla aina valmistautunut näihin tilanteisiin!
Autossa aina mukana popcorneja ja kuplivaa juotavaa, Jaffaa tai ehkä omenalimpparia, sitä ruskeaa jonka maun ja kitalaessa kutittavat poreet voin vieläkin tuntea suussani ja alitajunta yhdistää siihen kiehuvan asfaltin tuoksun.

TIETYÖ EDESSÄ!

Hidastat jo valmiiksi vauhtia, koska tiedät että kohta saatat jopa joutua peräti pysähtymään, jos vaikka toinen ajokaista on kihisevän kuuman asfaltin peitossa ja liikenne kulkee vastavuoroisesti sillä ainoalla käytössä olevalla kaistalla.

JA SIINÄ HE OVAT!

Työkengissään, keltaiset kypärät päässään, työhousut tai ehkä revityt farkkushortsit (sydämentykytystä!) laskeutuneina lantioluiden varaan. Ruskettuneet käsivarret ja kauniisti kaartuvat vatsa- ja rintalihakset auringonpaahteessa kosteina väreillen he heiluttavat Stop-merkkiään ja vaihdat vaihteen vapaalle.

EI KIIRETTÄ MIHINKÄÄN!

Ikkuna auki ja luu pihalle, rento asento kuskinpenkillä ja limpparipullon sihautus auki.

Siinä ne pasteerailevat: yhdellä lapio, toisella jonkinlainen hara, kolmannella joku muu hilavitkutin…kiehuva asfaltti höyryää ja miesten paahtuneet kropat taipuvat, kääntyilevät, kumartuvat, nostavat ja laskevat työvälineitä.

Viskaan pari popcornia suuhuni ja nautin Arjen Erotiikasta parhaimmillaan.

Onko mikään kauniinpaa kuin miehen vartalo tekemässä fyysistä työtä?

Those were the days.

Mutta sitten iski sensuuri turvallisuuden valepuvussa!

Liekö ollut kateellisia, pönäköitä keski-ikäisiä miehiä ja herännäisiä nutturatätösiä täynnä se toimikunta, joka päätti että PAIDAT PÄÄLLE ja HUOMIOLIIVIT myös noille turmeltuneille tieverkon seksiobjekteille.
Eihän tuommoista siveettömyyttä saata katsella julkisilla teillä tervehenkinen kansakunta!

Ei enää ilahdutta Tietyö-liikennemerkki.

Nyt turjottaa tienposkessa ja työntouhussa niin topattuja otuksia, että ei ota selvää onko selkä vai vatsa katsojaan päin. Onhan se keltainen kaunis väri, mutta voi kyllä Paha Täti kaipaa entisiin kesiin, kun riitti se keltainen kypärä ja kaikki muu oli silmänilona!
Ei ole popcorneja tai omppulimsaa autossa mukana enää ja kun tietyön kohdalla pysähtymään joutuu, niin suorastansa kiihtyy ihmisen mieli odotuksen pakosta!

Toista se oli ennen.
Ennen oli asia paremmin.

******

Kahvit purskahtivat suustani näppikselle kun pärähdin hörönauruun nähdessäni uuden kommentin:

HAHAHAHAHHAHAHAHHAH

Puheenaiheet Höpsöä

Ilona Tuominen: Ja jollen sinua saa


Isoäidin, Aada-Mamman, kuoltua Riia Haapakorpi ei isommin suruaan levittele perhepiirin ulkopuolelle vaan uppoutuu opettajantyöhönsä ja treeni- ja lenkkeilyrutiineihinsa. Eräänä iltana kotimatkalla treeneistä hänet pysäyttää pariskunta, joka ihmettelee löytämiään tahroja, ovatko ne mahdollisesti verta?
Riia seuraa tahrojen jälkiä ja löytää ison urheilukassin, josta raotettaessa tuijottaa vastaan kuolleen naisen siniset silmät.

Urheilukassista ei löydy kokonaista naista, vaikka uhri tunnistetaankin. Pian löytyy toinen paloittelumurhan uhri ja Riia saa kotiovelleen postipaketin, mistä löytyy toisen naisen pää.

Alkuun todistajana poliisien tutkimuksiin mukaan päätynyt Riia tuntuu kietoutuneen murhien maailmaan muutenkin. Julmat tapahtumat nostavat mieleen äidin kuoleman lapsuudesta, parhaan ystävän joutumisen väkivallan uhriksi ja viimeisimpänä tapahtuneen isoäidin kuoleman. Kaikista näistä Riia tuntee syyllisyyttä ja päättääkin että tällä kertaa hän ei pakene pelkoon tai välinpitämättömyyteen vaan tekee parhaansa selvittääkseen tyttöjen kohtalot.

Ja jotenkin kaikki tuntuu liittyvän Riiaan, hänen äitiinsä ja varsinkin Riian Aada-mammaan. Kaikki kadonneet naiset muistuttavat Riiaa tai pikemminkin hänen kaimaansa Aada-mammaa. Onko Riiakin vaarassa vai miksi murhaaja toimittaa surmattujen naisten päitä Riialle?

Trilleri etenee notkeasti ja tarina pysyy kutkuttavasti kasassa. Niin hassulta kuin kommentti kuulostaakin (ja yhtään suomalaista kirjallisuutta mollaamatta!), kerronta ja juoni ei, vaikka Turkuun sijoittuukin, ole yhtään suomalaisen oloinen. Tapahtumat, juonen kuviot ja vähän myös henkilötkään eivät ole perinteisiä suomalaisia jopa siihen pisteeseen, että varsinkin lopussa vauhdikkaat käänteet tuntuvat hiukkasen epäuskottavilta kotimaahamme sijoittuakseen.

En kerro sen tarkemmin perusteita tuolle epäuskottavuudelle ja miksi se tuo liikaa mieleen erään tietyn ”klassikon”, etten paljastaisi liikaa spoilereita, mutta  Ja jollen sinua saa on koukuttava lukukokemus ja Tuominen kyllä osaa genrensä!

Rakkaus, etenkin torjuttu sellainen voi muotoutua varsin sairaisiin muotoihin. Luettuasi tämän kirjan mietit  tätä kun seuraavalla kerralla torjut innokkaan kosijan…

Ilona Tuominen: Ja jollen sinua saa
333 sivua
Bazar kustannus

 

Kiitos Bazar-kustannukselle kirjasta!

Kulttuuri Kirjat Suosittelen