Tämä viikko on mennyt etätöissä kesämökillä omassa ylhäisessä seurassani. Itsekseni en ole kuitenkaan ollut, koska pihapiirissä vierailee jos jonkinmoista vipeltäjää, sirkuttajaa, nakuttajaa ja haukkujaa.
Viikon parhaat bongaukset ovat olleet palokärkipariskunta, upea teräksensininen kyykäärme, metsäjänis ja Kerttu the Labbis (parin kilometrin päässä asustava vallaton vanharouva, joka karkaa aina kun vain mahdollisuuden saa).

Olen aloittanut työt seitsemältä aamulla ja leimannut itseni ulos kolmelta, joten aikaa on jäänyt vaikka mihin muuhunkin. Olen rakentanut tontille pari orvokkipenkkiä, pystytellyt lavakauluksista penkkejä perunan kasvatukselle ja muuten vain raivaillut viimekesäisen myrskyn oksarytöjä siistimpiin kasoihin.

Ja kuunnellut/lukenut kirjoja. BookBeat on taas maksanut kuukausikustannuksensa moninkertaisesti takaisin.

Katrine Engbergin dekkareiden epäsuhtainen tutkijapari Jeppe Kørner ja Anette Werner Kööpenhaminan poliisista ovat sympaattisia päähenkilöitä ja tarina kulkee sutjakkaasti sekä Krokotiilinvartija että Lasisiipi – kirjassa.

Krokotiilinvartijassa selvitetään murhaa, jonka ”käsikirjoitus” löytyy vuokraemännän romaanintekeleestä mutta vainajat eivät lopu ensimmäiseen.
Juoni polveilee viihdyttävästi vaikkakin hieman ennakoitavasti, mutta muutama yllättäväkin kiemura siitä löytyy ja kirjan lukee innolla loppuun saakka.

Lasisiivet kuljettaa Kørnerin ja Wernerin ajassa reilun vuoden päähän, Werner on synnyttänyt iltatähden ja ei viihdy äitiyslomallaan eikä oikein osaa millään asettua äidinrooliinsa kun  taas Kørner pääsee tutkimaan rituaalimurhilta vaikuttavien tappojen sarjaa, vaikka keskittyminen työhön ei olekaan parhaimmassa terässä. Suihkulähteistä löytyneiden tyhjiinvalutettujen vainajien surmaajan etsintä etenee sutjakkaan mielenkiintoisena ja tämänkään kirjan kanssa ei tarvitse pitkästyä.

Molemmissa kirjoissa motiivina kosto – mielenkiintoista lukea sarjan seuraavat osat, josko motiivi pysyy samana?

Katrine Engberg:
Krokotiilinvartija (Krokodillevogteren, 2016 ), suomentaja: Pirkko Talvio-Jaatinen, lukija Antti Jaakola,  Kustantaja: Otava.
Lasisiivet (Glasvinge, 2018),suomentaja: Pirkko Talvio-Jaatinen, lukija Markus Niemi, Kustantaja: Otava.
Dekkareista hyppy välillä aivan toiseen todellisuuteen.

Kirsti Ellilän Pohjakosketus -kirjassa viisikymppinen Aino on elämässään uuden tilanteen edessä. Kolmekymmentävuotinen avioliitto on päättynyt miehen löydettyä itsensä ja  uuden rakkauden toisesta miehestä. Työt ja koti lähtivät samalla ovenavauksella ja elämältä katosi muutenkin pohja.
Aino jatkaa pakon edessä eteenpäin ja pohtii missä ja mikä meni vikaan?
Ellilä kirjoittaa hyvin, tarina etenee pohdiskelevasti ja rauhallisesti, mutta ei jämähdä paikalleen. Omituinen, mutta koskettava kirja.

Kirsi Ellillä: Pohjakosketus, Lukija: Anna Saksman, Kustantaja: Otava
Viikon uniäänikirjani oli Sophie Kinsellan Sitä saa mitä antaa.

Jos pidät Kinsellasta, niin pidät tästäkin. Kuuntelin kirjaa 15-30 minuutin uniajastuksella aina nukkumaan mennessäni/yöllä herätessäni nukahtaakseni uudestaan  enkä kertaakaan takaisinkelannut kohtaa mihin olin nukahtanut. Silti tarina pysyi hyvin kasassa ja teki sen mitä Kinsellat aina tekevät: viihdyttävät aivoja rasittamatta.

Sophie Kinsella: Sitä saa mitä antaa (I owe You One), 2020, suomentaja: Kaisa Kattelus, lukija Hanna Mönkäre, Kustantaja WSOY
Liina Putkosen Poltettu poika ei ärsyttänyt minua alkusivuillaan Putkosen esikoisen Jäätynyt tyttö tavoin, tästähän aikanaan marisinkin sen luettuani. Tarina imaisee heti alkusivuilta matkaansa ja etenee tanakasti loppuratkaisuun asti.

Tormakan Linda Forsin perheloma kohti kesäidylliä ei edes ala niin jouhevasti kuin unelma oli, mutta niin suhde-, perhe- kuin rikoskiemuroitakin riittää loman aikana selviteltäviksi. Lukija nauttii.

Marisija minussa pääsi nostamaan päätään aivan lopussa, mutta eipä siitä sen enenpää. Loistavaa kesälukemista.

Erikoiskiitos upeasta kansikuvavalinnasta.

Liina Putkonen: Palava poika, 2020, lukija Anna Saksman, Kustantaja Johnny Kniga

***********************

Ja TAAS vain naiskirjailijoita. Suositelkaa nyt hyävt ihmiset minulle luettavaksi muitakin mieskirjailijoita kuin Stephen King poikineen!