Palmusunnuntain puuhasteluja
Se on sitten palmusunnuntai – pääsiäinen meinasi melkein jäädä Koronauutisoinnin jalkoihin, mutta eilen käydessäni viikon ruokaostokset koin herätyksen! Pääsiäiskoristeet ja SUKLAAMUNAT olivat 50% alennuksessa ja niinhän siinä kävi, että minä heikko innostuin ja kannoin kotiin kassillisen pääsiäiskarkkeja ja -suklaata ja narsisseja ja pääsiäisenväriset tabletit keittiönpöydälle.
Ja siinä sivussa heräsi sisustuskärpänenkin pörräämään korvien välissä. Eli pääsiäiskoristelaatikot (minähän siis olen juhlahöperö ollut aina ja kaikille kausijuhlille löytyy omat koristeboxit) pöydälle ja valikoimaan mitä esille tänä vuonna. 
Rairuohon ehtiminen pääsiäiseksi taitaa olla hiukkasen hilkulla, mutta ajatus ratkaisee! Itämisen ihmeestä voin nautiskella sitten kun se alkaa tapahtua, viherkasvi kevääseen piristää aina.
Ohitin nämä tabletit ensin hyvin suoraselkäisenä, mutta kummasti se kärry kääntyi takaisin päin jossain välissä ja olin taas hipeltämässä näitä – tarjouksessa olivat, kolmella eurolla sain kaksi kappaleta niin ostettuahan ne tuli. *huoh*
MUTTA! Nämä kyllä tuovat minulle ILOA, joten ovat ansainneet tulla hankituksi. Huopaisina kestävät monta vuotta, joten ilo ei ole lyhytaikinen. 
Tänä vuonna en ole ostanut lainkaan tulppaaneja, erittäin epätyypillistä minua, mutta ehkä yksi syy asiaan on ollut kodin ”keskeneräisyys”uutta sohvaa odotellessa. Nyt kun Infinity on olkkarissa ja suurin osa laatikoisa purettu niin että koti näyttää kodilta eikä varastolta, kukkasille on taas tilaa. Nuo narsissien juurella vaanivat pandat ovat suklaamunista. Söpöjä! 
Suklaamunia innostuin ostamaan p a l j o n . Sulo Vilen-efekti iski ja kun halavalla sain, niin pitihän niitä ostaa. Vaikka kaikissa lukee, että pähkinää tai mantelia joko voi sisältää tai sisältää ihan varmasti. Eli meidän perheessä näitä ei voi syödä muut kuin minä ja poika ja poika on niin nirppis, ettei syö muita kuin Kindereitä. Poispilattu pentu (rakas silti).
Ison läjän näistä saan onneksi lahjoitettua kummipojalle ja hänen isoveljelleen, kasasin jättiläismunan heille ja vien sen ensi viikolla joku ilta heidän kuistilleen ylläriksi.
Mutta juu, kyllä niitä jäi kotiinkin. Onneksi on pitkät päivämäärät, syön yhden per viikonloppu niin en tyystin räjähdä mitoiltani.
Tykkään noista tableteista tosi paljon. Ostettiin joku aika sitten Arabian Koko ruokalautaset, puolet vihreitä ja puolet keltaisia, niin kattauksesta tulee omaan silmääni ihanan pirteä, monen muun silmään hirvitys varmaankin, mutta who cares, minun koti – minun valinnat 🙂
Ruokapöydän oksiin ripustin nämä Prahan pääsiäistorilta ostetut koristemunat. Voi sitä varovaisuuden määrää, millä näitä kotiin kuljetettiin, olin aivan satavarma, etten ehjinä kotiin asti saa mitenkään, mutta sainpas sittenkin! Mitenkähän kotioloissa saisi kananmunan kuoreen tuollaista reikäpitsiä aikaiseksi?
Toki myös etukuisti piti koristeleman. Kuvaan ei osunut kuistin oviaukossa roikkuva pääsiäisnoita, mutta siellä se kieppuu ja nauraa käkättää – siis ihan vain minun mielikuvituksessani, en ole naapureiden riesaksi mitään patterikammotusta ulos ripustanut!
Tekisi mieli paistaa rahkapiirakkaa, tehdä pashaa ja maalata kananmunia ja ja ja ja…mutta ehkäpä nautin nyt aurinkoisesta Palmusunnuntaista ja paneudun ruokapuoleen ensiviikolla.
Aurinkoista Palmusunnuntaita kaikille!
(kuvat on otettu aurinkopainotteisilla sopeutumisvalmennuskursseilla vuosina 2007,2012 ja 2016, kiitokset seurasta Merja, Anna ja Marjo)