Ensimmäisiä fiiliksiä painopeitosta

Joulupukin mielestä meidän perheessä nukutaan varmaankin huonosti, koska sekä minun että Turjakkeen lahjapaketista paljastui painopeitto. Aika hauskat olivat varmaan meidän ilmeemme, kun pakettimme avasimme – peitoista ei todellakaan ollut pahemmin puhuttu aikaisemmin vaan molemmat saivat ”älynväläyksensä” aivan itsenäisesti!

Minä sain Turjakkeelta Curan painopeiton, koska olen kuulema aina muutenkin niin ruotsalaismielinen (jajamensann!), mutta koska oikeanpainoiset peitot olivat tilausta tehdessäni todella vähissä, tilasin peiton sieltä mistä sen vain sain ja näin hänen paketistaan paljastui Emax Homen tuote. Hapuilevien alkutestailujen jälkeen eroa näiden kahden välillä ei maallikko ymmärrä. Cura on ehkä nimenä tunnetumpi ja näin ollen myös hiukan kalliinpi.

Painopeittohan on alun perin kehitetty erityislasten apuvälineeksi,mutta kommenttien/tutkimusten mukaan sen tuottama syväpainetuntoaistimus auttaa kaikenikäisiä ihmisiä  rauhottumaan ja peiton on todettu myös  esimerkiksi helpottavan kipuja, ahdistusta ja parantavan unen laatua.

Tutkimusten mukaan painopeiton käyttö vähentää elimistön kortisolin, eli stressihormonin tuotanto ja jopa nostaa sertotoniinitasoja ja taidetaan jossain olla sitäkin mieltä, että sen käyttö lisää myös melatoniinin (eli ns. pimeähormonin) tuotantoa. Aikamoisia lupauksia yhden peiton lunastettavaksi!

No, koska peiton käytöstä ei perusterveelle yksilölle ole mitään haittavaikutuksiakaan, niin miksipä sitä ei kokeilisi.HUOM:Mikäli sairastaa hengitys- tai verenkiertoelinten sairauksia tai sinulla on murtumia tai osteoporoosia ei paino-tuotteita kuitenkaan suositella käytettäväksi.
Muistan lapsuudesta, että yöpyessämme mummolassa kiistelin aina veljeni kanssa kumpi meistä saisi käyttää kauniin kiiltäväpintaista painavaa ”lumppupeittoa”, koska sen alla sai ne parhaat unet ja tämän muiston siivittämänä toivon modernin version antavan yhtä makoisat unet aikuiselle minälle.

Peittojen alla kävi testimakoilemassa aattoiltana niin isäni kuin anopintekelekin ja molemmat vakuuttelivat kokemusta miellyttäväksi, vaikka 9 kg paino heille turhan iso olikin, molemmat kun nykyisellään ovat varsin hentoisia varreltaan.
Yksinkertaistettu ohje peiton painonvalintaan on selkeä: valitse peitto joka painaa 10% käyttäjänsä painosta. Köh-köh-köh…Tässä haluan tuoda ilmi ja selkeästi ilmoittaa, että en TODELLAKAAN paina 90 kiloa, mutta  yhdeksän kiloinen peitto valmistajan ohjetaulukoiden mukaan on minullekin sopiva!
9 kiloa on aikamoisen painava peitoksi, joten hauikset vinkuen pujottelimme painopeittomme pussilakanoihin ja kömmimme peittojemme alle aattoillan lopuksi.

Hihitellen möngersimme kumpikin oman peittomme alla etsiessämme sopivaa asentoa, peitto ei kuitenkaan tuntunut mitenkään ahdistavan raskaalle, toki verrattuna tavalliseen lähes painottomaan peittoon, joutui hieman vaivaa näkemään kun itseään ja peittoa asetteli, mutta tunne ei ollut epämiellyttävä.

Aamulla heräsin joulupäivään nukuttuani yhteen putkeen 9 TUNTIA ja risat!
Yhdeksän tuntia lähentelee jo henkilökohtaista ennätystäni, joka on nukuttu 40 asteen kuumetaudin tainnuttamana. Whoo!
Uni siis maittoi ja pirteyden lisäksi ainoa uusi tuntemus oli se, että olin käyttänyt uusia lihaksia niskan/kaulan alueella asentoja unessa vaihtaessani. Nämä tuntemukset katosivat jo kolmantena yönä kun kroppa tottui peittoon.

Kahtena viimeisimpänä yönä olen perinteisesti herännyt Suden tunnilla (liikaa punaviiniä illalla?), mutta sen sijaan että jäisin pyörimään ja pylkerehtämään ajatusten myllertäessä päässäni, olen kääntänyt kylkeä peiton syleilyssä ja nukahtanut pian uudestaan.

Nyt kuuden testinukutun yön jälkeen liputan varovasti painopeiton puolesta.
Vajaa viikko on toki lyhyt aika tehdä mitään syvempiä johtopäätöksiä peiton hyödyistä tai hyödyttömyydestä, mutta aion nauttia täysillä aikaisempaa paremmista yöunista niin pitkään kuin niitä jatkuu.
Oli parempien unien takana sitten oikeasti peiton ominaisuudet tahi vain oma uskoni niiden olemassaoloon, IHAN SAMA,
nukkuminen on ihanaa <3

 

Hyvinvointi Hyvä olo Terveys

Folio-olio yks vee

Siitä saakka kun jälkikasvu on telkkarin ääreen päästetty, olemme viettäneet ”leffa-iltoja”. Alkuun se tarkoitti sitä, että käytiin mäkkäristä pari HappyMealia ja meille QP-ateriat, viriteltiin viltti ja tyynyt olohuoneen lattialle ja katsottiin syödessä Nalle Puhia, Muumeja ja Disney leffoja.

Sitä mukaa kun ikää tuli lapsille lisää, muuttuivat leffat/tv-sarjat mitä katsoimme ja siirryimme istumaan sohville, mutta itse leffa-mässy-traditio on jäänyt elämään tähän päivään (ja eteenkinpäin?) saakka.
Ainakin viimeiset neljä vuotta olemme tilanneet yhdestä ja samasta paikasta (Pizza Express & cafe) kebabit viikonlopun ”perhe yhdessä -hetkeen – ennen päätymistä tähän tiettyyn yhteen testasimme monta monituista ravintolaa, mutta tämä löydettyämme ei voittajaa ole löytynyt.

Tammikuussa 2019 sain päähäni rutistaa kebabien suojafoliot palloksi, joka jäi pyöriskelemään keittiön hyllyyn.
Seuraavana perjantaina lisäsin uudet foliot palleron ympärille ja näin syntyi Folio-oliomme.

Tammikuussa nautiskelimme Better Call Saul -sarjasta kebabien ohessa.Helmikuun lopussa Folio-oliomme kasvu oli jo selkeästi erottuva.Potra palleroinen kasvoi hyvää vauhtia kun katsoimme loppuun Better Call Saul-sarjan.

Huhti – toukokuussa leffailloissa katsottiin Game of Thronesin viimeinen kausi.

Kesäkuussa minulla oli jo käden täydeltä palloa. Kesäkuussa leffailloissa katsottiin mm. Bird Box ja Marvel-leffoja.Heinäkuussakin kasvua kertyi, vaikka loma-aikana taisi ainakin yksi viikonloppu jäädä väliin. Kesällä kebabin seuraksi nautittiin kaikkea sekalaista, mm. jo jälkikasvun teinivuosina kertaalleen katsottua Seeker-sarjaa.
Elokuussa kasvu jatkui vakaata vauhtia. Pimeneviin iltoihin sopivaa katsottavaa saimme House of the Hounted Hill –sarjasta.Syksyn edetessä Folio-olio kasvoi reipasta tahtia, kebabit  saivat oheisviihteekseen saksalaisen Dark-sarjan molemmat kaudet – olipa hauska huomata, että edelleen sai juonen päästä kiinni jopa ilman tekstityksiä, saksalaista sci-fiä ei paljon ole tarjolla ollut aiemmin, mutta Dark kyllä korvaa tämän puutteen moninkertaisesti. Kiehtova sarja!

Joulukuussa aloitimme perjantai-viihteenä Servant- sarjan, joka vuoden lopun lähestyessä on vielä kesken, mutta Folio-olio on  saavuttanut täysi-ikäisyyden. Vuoden aikana kebabien folioista on kasvanut jötikkä, joka painaa 1427grammaa!
Ei järjen hiventä tässä projektissa ollut, mutta jollain kumman tavalla se oli kuitenkin hauskaa. En tiedä yhtään mihin tuon lähes puolitoista kiloisen foliopallon laitan, mutta mielenkiintoista oli sen kasvattaminen.
EN aio jatkaa palleron kasvattamista, vaikka kebab-traditio jatkuukin tulevana vuonna 🙂 En. En. En.
Ehkä Folio-olio koristaa puutarhaani ensi kesänä?
Vai olisiko sinulla pirteitä ja vaihtoehtoisia  käyttöideoita foliopallerollemme?

Puheenaiheet Höpsöä