Cecilia Samartin oli minulle ennestään tuntematon kirjailija ja jotenkin oletin, puhtaasti kirjan nimestä Kirottu kauneus päätellen, että lukukokemus olisi romanttista hömppää á la Harlekiinit, mutta olinpas väärässä. Ei harmita lainkaan, että aivoton hömppään sukellus olikin sitten jotain muuta.

Ihmiskauppa on rujoa ja raakaa – rujointa ja raainta siinä on se, että sitä tapahtuu koko ajan. Lapsia, niin tyttöjä kuin poikiakin viedään väkisin tai huijaamalla, myymällä ja ostamalla tyydyttämään niljakkeiden haluja ja tarpeita. Ihmisarvoa ei ole ja kauppatavara on hyvää vain niin kauan kuin se käy kaupaksi. Sen jälkeen se joko hävitetään tai jätetään oman onnensa nojaan.

Kirottu kauneus-kirjassa tarinan ytimessä sykkii kaikesta huolimatta toivo, jota ystävyyden voima kannattelee.
Silti kolmen päähenkilön, 19-vuotiaan Moldavialaisen Inesan, 15-vuotiaan Meksikolaisen Karlan ja 9-vuotiaan Ohiolaisen Sammyn elämäntarinat ovat välillä rumaa luettavaa.
Inesa on kaapattu kesken hääjärjestelyjään ja Karla ”rakastunut” väärään mieheen, mutta päätynyt miehen parittamaksi ja Sammy on surmannut häntä hyväksikäyttäneen miehen, äitinsä poikaystävän …

Tyttöjen tiet kohtaavat ja toisistaan voimaa saaden he päättävät paeta kohti yhteiseksi muodostuvaa, alunperin Sammyn unelmaa, Kaliforniaa.

Kirja herätti minussa ristiriitaisia tunteita, hömppäkirjamaista romantiikkaakin löytyy, mutta ihmiskauppa ja nuorten tyttöjen hyväksikäyttö ja myyminen teki siitä kaikkea muuta kuin Disney-tarinan, kirja imaisi mukaansa vahvasti ja Samartinin tyyli kirjoittaa on kaunis. Hänen tekstinsä tavoittaa niin maisemat, tunnelman kuin tyttöjen tunteetkin ja saa unohtamaan oman lämpöisen sohvannurkan, missä kirjaa lukee.

Kirjailija: Cecilia Samartin 
Julkaistu: 2018-01
Kääntäjä: Kristiina Vaara
Kustantaja: bazar
Sivumäärä: 316