Paikallislehdessä oli mainos vappuaaton ”häppeningistä” kaupungintalon puistossa: paikalliset ravintolat pistivät pystyyn katuruokakarnevaalit  ja luvassa oli useamman mielenkiintoisen keittiön tarjoomuksia. Päätimmepä siis suunnata sinne nauttiaksemme kauniista illasta ja erilaisista katukeittiöherkuista.

Mutta.

Siellähän oli ihan älytön ryysis ja tungos ja jonot olivat kilometrin mittaisia. Plääh. Ja nälkä oli kova. Hetken tuijottelimme toisiamme ja ilman sen isompaa keskustelua käännyimme pois ryysiksestä. Kuin itsestään päädyimme tepastelemaan joenvartta pitkin kohti ravintola Kreetaa, joka sijaitsee suurin piirtein korttelin päässä varsinaisesta keskustasta.
Hassua että ”keskusta” oli täynnä ihmisiä ja sitä myöten kaikki ravintolat taatusti täynnä, mutta kun korttelin verran asteli syrjemmälle, niin kas – meille löytyi pöytä heti kun astuimme sisään.

Otin aperitiiviksi lasillisen kylmää ja raikasta kuohuvaa. Nam. Turjake valitsi tylsästi vehnäoluen, mutta se onkin mies eikä ymmärrä kuohujuomien ihanuudesta mitään.

Tarjoilija suositteli vappumenua, joka vaikuttikin varsin maistuvalle kokonaisuudelle ja päätimme ottaa sen.
Helpottaa muuten elämää suunnattomasti tuollainen suositusmenu – ruokalista kun on niin houkutteleva ja laaja, että hermot menisi sitä lukiessa – en osaa ikinä päättää mitä valitsisin, koska jokainen ruokalaji vaikuttaa siltä parhaalta!

Ja voihan jee, että kannatti valitakin valmis menu.
Jo pelkkä alkuruoka olisi sinällään riittänyt ateriaksi, maut hyväilivät jopa minun aistivammaista suutani suorastaan herkistymiseen asti. Munakoisodippiä olisin voinut vetää isolla lusikalla litran!
Ja paistettu halloumi…to die for!

Pääruoan karitsanlihan vertaista en muista syöneeni ikinä.
Niin mureaa.
Niin maukasta.
Niin ihanaa.

Karitsan jälkeen pöytään kannettu halvajäätelö keräsi aterian makulangat yhteen kimppuun ja sinetöi aterianautinnon.

Juuri kun onnellisena hivelin pulleaa vatsaani kehräten täydellisen aterian jälkeisestä euforiasta, tarjoilija toi pöytään ”talon terveiset”, lasilliset portviiniä.
Oihjavoihjaautuus.
Säkenöivän samettinen loppusilaus mahtavalle vappuaterialle oli se!

Nam.

Ihanaa ja aurinkoista vappua kaikille. Hyvä ruoka on todellakin yksi elämän suurimpia nautintoja.

Tämä kokonaisuus oli parempaa kuin huono seksi.