Kaaville päin ajellessa silmään sattui nähtävyyskyltti Melttusvirran taistelujen muistomerkistä.
Ja mehän kurvasimme sitä katsastamaan, ihan noin niinkuin yleissivistyksen ja veteraanien kunnioituksen merkeissä.

No tuon taistelun veteraaneja tuskin tällä planeetalla enää tallustaa, vuosi kun oli muistomerkin mukaan 1808.
…tosin kun googletimme taistelusta tietoja, selvisikin, että kierot Savolaiset lienevät keksineet ihan omasta päästään mokoman taistelun – historioitsijat kun eivät kyseisestä miekkojen kalistelusta tiedä mitään.

Pielavedellä kävimme moikkaamassa Urho Kekkosen synnyinpihaa.

Omaperäisiä muistomerkkejä tuli vastaan toisaallakin.

Saarijärvellä, Mahlun kylällä kurvasimme katsastamaan Maapallopatsasta, kun sitä tienposkessa mainostettiin.

Rutas-Matti oli 50-luvulla saanut näyssä jumalalta käskyn tehdä patsaan jumalan kunniaksi ja koko maapallon väestön puolesta. Ja Mattihan teki työtä käskettyä.

Aika vaikuttava on hänen kättensä jälki.

Välillä piti päästä nauttimaan luonnosta ja oikomaan jalkojaan.

Pyhä-Häkin luonnonpuistossa, Saarijärvellä tämäkin paikka, kävimme tallustelemassa 400-vuotisten mäntyjen huminoissa ja ihailemassa myös 1641 syntynyttä ”Uutta Isoa Puuta”.

Kun lähdemme autolomalle, pyrimme välttämään mahdollisuuksien mukaan pääteitä ja ajelemme mieluummin 3- tai 4-numeroisilla teillä, vaikka matkanteko silloin onkin paljon hitaanpaa. Se hitaus ja ruuhkien puuttuminen kuitenkin on juuri se tekijä, joka mahdollistaa nämä ennakoimattomat pysädykset ja u-käännökset mielenkiintoisen kyltin nähtyämme. 
Tällä tyylillä meillä menikin sitten ekana lomapäivänä kolmensadan kilsan matkaan melkein 10 tuntia 😀