PALUUTA EI OLE (Tuomari Nurmio)
Joka päivä pitää aloittaa
siitä missä on
eikä siitä missä toivoisi olevansa.
Mitä vähemmän murehdit
sitä parempi on olla.
Ajattelussa
liika ponnistelu
on paha virhe.
Aivot menevät tukkoon
eikä mieleen tule muuta
kuin rantavedessä kelluva
käytetty gondoli.
Sillä on turha yrittää sauvoa
takaisin Venetsiaan.
=========================================
31. Fantasiakirja
Marko Hautala: Kuiskaava Tyttö
Itse olisin laittanut Kuiskaavan Tytön kylmän viileästi kauhugenreen, mutta tarkistettuani Wikipedian määritelmän fantasiasta, kirjaan tämän opuksen ilolla kohtaan 31. Fantasiakirja. (Fantasia (kreik. fantázein ’tehdä näkyväksi’) on mielikuvitukseen perustuva taideteos.[1] Fantasia voi olla esimerkiksi kirjallisuutta, musiikkia, elokuvaa, sarjakuvaa, teatteria tai pelejä. Fantasian genreen kuuluvat mielikuvitukselliset paikat, olennot ja tapahtumat. Fantasiataiteessa on usein maagisia ja yliluonnollisia aiheita. Fantasia voi pohjautua muinaisiin myytteihin ja mytologioihin. Fantasialla on joitakin päällekkäisyyksiä scifin, kauhun ja muun spekulatiivisen fiktion kanssa.)
Kuten Hautalan aikaisempi kirja ”Kuokkamummo” ilahdutti ”Kuiskaava Tyttökin” paatuneen kauhu-fantasia-scifi-harrastajan mieltä sillä, että se oli oikeasti pelottava ja jopa ahdistavakin.
Yllättäviä käänteitä kirjasta löytyi myös ja loppu pisti hymyilemään irvistämään.
Oletko sinä koskaan kuullut ääniä?
