Tonton-tammikuu, 4. viikko takana, loppu häämöttää jo.
Neljäs viikko reissuineen opetti, että ravintolassa ei todellakaan tarvitse aina syödä pihvi- tai kana-annosta. Kala- ja kasvisvaihtoehdot alkavat olla suorastaan herkullisempia ja koska valintaa on vähemmän, ei tarvitse pähkäillä puolta tuntia mitä ottaa!
Painoon kylpylälomasella oli negatiivinen vaikutus noin niinkuin pudotusmielessä…
Lomalla ollessa tuli ensimmäistä kertaa eteen tilanne, että huomasimme kaipaavamme viiniä. Olisi ollut niiiiin ihana nautiskella kylpylöinnin jälkeen muutama lasi punaviiniä ja tuijotella toista silmiin. Tokihan sitä tuijoteltiin ilman viiniäkin, mutta pakko myöntää, fiilikset olivat paljon arkisemmat!
Hotellin aamupalapöytä on aika vaatimaton, jos ei syö leipää ja lihaa, teekin oli pussiteetä ja vielä huonohkolla valikoimalla.
Syötiin lautaselliset puuroa, minä siihen lisäksi tomaattia, kurkkua ja salaattia, mies vain kurkkua ja salaattia, koska on allerginen tomaatille. Niin ja kovaksi keitetyt kananmunat.
Vähän jäi huijattu olo.
Onneksi supermaukkaat päivälliset korvasivat haaleat aamupalat.
Tähän mennessä lenkkeily on jäänyt kahtena päivänä väliin, koska kipeänä en lähtenyt ulos. Käymättömät lenkit sinänsä korvautuivat varmaankin kylpylässä pulikoinneilla ja kirpputoreilla ravatessa…eikös vaikka?
Enää kolme päivää tonton-tammikuuta jäljellä.
PS: mies intoilee, että juodaan jatkossa kahvia vain viikonloppuisin ja jätetään leipä pois lopullisesti. Punaisen lihankin voisi jättää vain juhlapäivien pihveihin. Alkoholipaaston jatkumisesta ei maininnut sanaakaan 😀
Seuraavaksi pesin taloudesta löytyvät tyhjät lasipurkit kansineen ja täytin ne puoleen väliin muikuilla.
Päälle 1 rkl tomaattipyreetä, 1 rkl ketsuppia, 
Lämpötila 120 astetta. Kun purkissa alkaa kuplia, lämpö alennetaan 100 asteeseen. Ja sitten purkit unohdetaan uuniin ainakin puoleksi päivää, ei haittaa vaikka päiväksi.
Tarjoillaan perunasoseen kera tai katoavat kyllä ihan sormisyötävinäkin.