Helmet lukuhaasteen ensimmäiset rastit tulevat kohtiin

42) Esikoisteos, Kaisa Haatanen: Meikkipussin pohjalta

45) Suomalaisesta naisesta kertova teos, Kaisa Haatanen: Ylipainolisämaksu

Molemmissa kirjoissa seikkailee ah, niin kovin kirjailijattaren itsensä oloinen, keski-ikäinen Tytti Karakoski.

En tiedä avautuvatko Tytin ajatukset ja elämä millä tasolla kaksi-kolmekymppisille lukijoille, mutta itse nauroin monessakin tarinassa ääneen kokiessani mahtavia ”mie niin tiedän tämän!” hetkiä. Kertomukset perhesuhteista ja varsinkin äiti-suhteesta tuntuivat hihityttävästi myös omaan arkipäivääni kuuluvilta. Toki jotkin ajatukset eivät hiihdä omiani edes läheltä, mutta ehkä siedän esim. lapsia/nuorisoa eri volyymillä, koska oman jälkikasvun lapsuus & nuoruus on vielä ihan käden ulottuvilla?

Meikkipussin pohjalla -kirjassa Tytti jää vuorotteluvapaalle ja vuoden lopuksi kokoaa ”nysväilytekstinsä”  aakkostettuun listaan. Toiveena ehkä muodostaa elämästään selkeäpi kuva, oppia itsestään enemmän.
Kukahan nappaa idean korvisdosetista ja patentoi sen? Erilaiset listat ovat ihania!

Ylipainolisämaksussa Tytti avautuu matkustamisesta, kirjoittaa (taas IHANIA) listoja mm. syömistään ruoista, unohtumattomista eläimistä ja parhaista tuliaisista. Kirjassa matkustetaan  miesystävän, veljen, ystävättärien ja vanhempien kanssa sekä tietysti yksin (mutta ei yksinäisenä). Ehdoton matkakirja jokaiselle kolkytplus-naiselle!

Kaisa Haatamon suorapuheinen, rento ja välillä räävitönkin avautuminen muistuttaa hieman Anna-Leena Härkösen kynänkäyttöä, yhtä herkullisena ja sujuvana se etenee vaikka Haatamo onkin ehkä vähän kiltimpi teksteissään (vielä?).

Molemmat kirjat olisivat sopineet myös kohtaan 39, kirja ikääntymisestä, mutta vuosi on vasta alussa ja yritän löytää uuden kirjan jokaiseen kohtaan.

Mutta Kaisa/Tytti, odotan innolla uusia ajatuksiasi.

PS: tässä Kaisan haastattelu Imagessa; Nuori, josta tuli keski-ikäinen

PS2: Always ottimista, never pessimista avautuu, kun luet Meikkipussin pohjalta luvun ”Onni”.