Lukupiirimme tammikuun kirja oli Finlandia-voittaja 2022 Hävitys – tapauskertomus, Iida Rauman kolmas romaani.

Älykkäitä, pohdiskelevia ja syviä tulkintoja tekeviä arvosteluja tästä voittoisasta kirjasta on netti pullollaan, joten jätän kirjalliset analyysit viisaammille ja  keskityn lukukokemuksen itselleni tuomiin tuntemuksiin.

Alkuun pääseminen oli itselleni todella tahmeaa, en jotenkin saanut otetta mosaiikkimaisesta vyörystä historiaa, katuja, detaljeja, tunteita ja ajatuksia ja läpi kirjan minua jopa ärsytti (varmaan jossakin kehuttu ja ylistetty) Turun historian esilletuonti ja kaikki muu oheiskrumuluuri, jota oli kerättty itselleni kirjassa tärkeimmäksi nousseen A:n ja Iran tarinan ympärille.

Lukukokemus oli loppujen lopuksi kuitenkin todella vaikuttava jos ei suorastaan jopa rankka.
Rauman kuvaamat tapahtumat A:n ja Iran kouluvuosilta ja elämästä tekivät välillä suorastaan pahoinvoivaksi ja kertomuksen edetessä tunsin raivoa sekä surua siksi, että kaikki lukemani tuntui niin todelliselta.
Ansku-opettajan ja muiden  kirjan ”oppilashuollon edustajien” kaltaiset  kansankynttilät ja kuraattorit  eivät valitettavasti ole fiktiivisiä hahmoja oikeassakaan elämässä ja tämä tietoisuus nosti raivon kyyneleet silmiini. , Mistä kiusattu lapsi/nuori/oppilas saa apua, jos  aikuisetkin heittäytyvät väheksymään kiusausta tai jopa siihen osaltaan  kannustamaan ja jopa itse siihen osallistumaan?

Kouluvuosien aikaiset omat kokemukset siitä kuinka helppoa on päätyä silmätikuksi ja ulkopuoliseksi niin ikätovereiden kuin opettajien toimesta syystä että ei ole hiljaa ja myötäile muita tai poikkeaa vallitsevasta massamallista ulkoisesti ja kiinnostuksen kohteiltaan nousivat mieleen monessa kohtaa kirjaa lukiessa. Onneksi omalle kohdalle osui kuitenkin muutama loistava opettaja seisomaan tukena kun puolustin itseäni ja oikeuksiani  ja pari ystävääkin, niin että koulu- /opiskeluvuoteni lopulta  muodostuivat hienoiksi vuosiksi. Mahdollisuus toiseen todellisuuteen oli kuitenkin tovin vahvasti läsnä.

Hävityksen kieli on kaunista ja rikasta, erityisen kiitoksen annan onnistuneelle murteen käytölle. Hävitystä en lukenut/kuunnellut (en pitänyt lukijasta) putkeen, vaikka tarinassa sinällään imua olisi ollutkin, mutta niin pahan olon sai A:n ja Iran tarina hetkittäin nousemaan, että pidin taukoja. Ja vaikka minua häiritsikin Turun kaupungin ja historian nouseminen niin isoon rooliin kirjassa, ehkä juuri niiden osien ansiosta kirjan pystyi lukemaan loppuun ilman totaalista ahdistumista.

Vaikuttava, hengästyttävä kirja, Finlandiansa ansainnut.

4+/5

*****
Lukupiiriläisten ajatuksia tästä kirjasta voit lukea:
Tähän on tultu
Kotona kirjassa