Poimintoja toukokuun luetuista

Ulla-Maija Paavilaisen Kuin muuttolinnut jää mieleen ensimmäisenä kirjana, jonka tapahtumia kattaa Korona.

Satu ja Tommi muuttavat pääkaupunkiseudulta Sadun lapsuudenkotiin, kun elämä yllättää YT-neuvotteluilla. Satu ottaa muuton vastahakoisesti mutta Tommi näkee jo uuden ihanan elämän uusissa puitteissa ja tsemppaa puolisoaan parhaansa mukaan. Kotikylästä löytyy myös lapsuuden ja nuoruuden paras ystävä Virpi ja naapurihuvilan mielenkiintoinen Veronika.

Yhdessä rysäyksessä tapahtuu paljon, Tommin umpisuoli puhkeaa, leikkauksia tuleekin monta, Korona sulkee ovia joka suuntaan ja Sadun Espanjaan muuttanut äiti uusine puolisoineen pakenee pandemiaa kotikunnaille.

Salaisuuksia löytyy yhdeltä ja toiselta, vaikeudet ovat kuitenkin voitettavissa ja valoa tunnelin suulta kajastaa.

Ulla-Maija Paavilainen: Kuin muuttolinnut
2021
250 sivua
Kustantaja: Otava

Hanna heräilee sairaalavuoteelta kuolleen äitinsä ääneen. Hänet on kääritty siteisiin, mutta kehon hahmotus on hankalaa, jalat eivät liiku. Eilisestä hänellä ei ole mitään muistikuvaa, mutta muuten mieli on täynnä muistoja, mietteitä ja menneisyyttä.
Missä on puoliso Markku? Miksi poliisi haluaa jutella hänen kanssaan?

Kirjan alkuperäinen julkaisuvuosi on 2007, mutta kerronta on jotenkin paljon vanhoillisempaa. Henkilöhahmojen ajattelu- ja elämäntavat, arvomaailmoista
puhumattakaan tuntuvat kuuluvan 50-/60-luvulle ja tämä piirre on toisaalta piristävä, toisaalta häiritsevä.

Kai tätä voisi psykologiseksi trilleriksikin nimittää ja viihdyttävähän se on.

Emma Å: Musta, mustempi, punainen
217 sivua
Kustannus: Saga Egmont (e-kirja)

Belinda Bauerin Näkijä avautuu joksikin ihan muuksi kuin mitä alussa odottaa.

Betoniin painuneena on pienet jalanjäljet, joita Anna huoltaa ja hoivaa  päivittäin, vielä vuosi sen jälkeen kun 4-vuotias Daniel on kadonnut. Jalanjäljet ovat viimeinen muisto pojasta. Anna on sekaisin surusta ja syyttää puolisoaan Jamesia asiasta: sinä jätit oven auki!

Anna ei kuitenkaan usko poikansa kuolleen ja lopulta hän etsiytyy tv:stä tutun  medion juttusille. Samaista meediota on myös poliisi käyttänyt hyväkseen myöskin vuosi sitten kadonneen tytön, Edien tutkinnassa, joskaan tyttöä ei löytynyt. Asiaa tutkineelle poliisille kadonneesta tytöstä on tullut lähes pakkomielle ja juonen kieputus kääntyykin mielenkiintoiseksi, kun kadonneiden lasten lisäksi muk lisätään kadonnut koira, paperiton autokorjaamotyöntekijä, Annan tuntemukset ja kokemukset erästä valokuvaa katsoessa…

Aivan HUIPPU kirja!

Belinda Bauer: Näkijä (The Shut Eye)
Suomentanut Annukka Kolehmainen
405 sivua
Kustantaja: Karisto

HUHUUU ja BÖÖ!
Tästä suomalainen kauhukirja, josta löytyy kaikki oleelliset elementit.
Jenni perii tätinsä omaisuuden, mutta testamentissa on omituisia ehtoja! Perinnön saadakseen tulee Jennin asustaa vanhassa sukutalossa Lapin perukoilla vuoden ajan ja asumisenkin suhteen on tarkkoja ohjeita: kahta ovea ei saa avata kuin tiettynä aikana (paha sinut periköön jos menet sinne tonkimaan…).
Ja tietystihän ne ovet auki päätyvät, joskaan eivät Jennin toimesta vaan hänen kyläilevien ystäviensä toimesta.

Kummitukset ja kauhut siis lehahtavat elävien riesaksi ja alkaa kunnon hulabaloo.

Kirjan alku sai minut ärtymään huonolla kielellään ja se ehkä vaikutti yleiseen suhtautumiseeni jatkonkin suhteen. Kummitustarinassa oli kaikki  tarvittavat osat matkassa, mutta en vain syttynyt sille. Stephen King on pilannut tämän genren muilta yrittäjiltä minun osaltani.