Viikon 16 krapu

Uusi alku

Kioski seisoi yksin ja unohdettuna kaupungin pohjoisreunalla, siellä ”kaupungin vuokratalo-alueella, missä on kamalan rauhatonta”.
Seinät olivat töhritty, mutta myyntitiskin lasit heijastelivat kevätaurinkoa ehjinä.

Olisi kioskissa asiakkaita riittänyt, mutta omistajapariskunnalle oli tullut ero, riitainen sellainen ja kioski oli jäänyt kiistakapulaksi josta kumpikaan ei halunnut luopua, mutta ei myöskään yksinään pitää.

Lähiökioskin kohtalon ratkaisi kulman nuorisojengin johtajan kesäleirillä kokema ”herätys”: yhteisöllisyyttä ylläpitänyt, kokoontumispaikkana toiminut kioski piti nostaa taas jaloilleen ja delegaatio suuntasi riitaisan avioparin luo.

Sopimus syntyi ja kioski avasi puunatut luukkunsa heinäkuun ensimmäisenä. Luukun takana palveli suittu nuorukainen, joka oli löytänyt uuden suunnan elämälleen ja vanhan jengi  muodosti kanta-asiakaskunnan.

 

—————————————————————————————————-

Tämä on kirjoitushaaste, nimeltään KRAPU. Krapu on tasan sadan sanan teksti otsikko mukaan luettuna. 
Viikon 16 krapu olisi tarkoitus sisältää seuraavat kolme sanaa: herätys, johtaja, kioski

Kommentit (11)
  1. Marjatta Mentula
    19.4.2019, 15:16

    Onnellinen tarina!

  2. Voi kun tuommoisia kioskeja, siis oikeita kioskeja, joista nenä kiinni lasissa valkattiin karkkeja lasipurkeista paria markkaa hikisissä nyrkeissä tiukasti puristaen, olisi vielä. Niiden modernien R-kioskien tilalla, joissa on kaikki mahdolliset palvelut, hyvä ettei jo nukkumapaikkaakin voi kerrossängystä ostaa ;).

    Maalta kaupunkiin muuttaneena oli kovin jännää käydä ekoja kertoja yksin kioskilla, kun siellä oli ihan vieraita lapsia (lapsia ne oli 12-vuotiaat, vaikka oltiinkin kaikki jo niin teinejä ja isoja…) 😀

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *