Qstock
Pari viikkoa meni kuin siivillä töissä ja nyt oiski sitten kesätyöt yhtä päivää lukuunottamatta purkissa. Mulla on ollut töiden puolesta ihan mahtava kesä ja töissä on ollut niin mukavaa että alan vaihtokin käväisi mielessä. 😀 Oon ollut aina sitä mieltä että musta ei todellakaan tule ikinä opettajaa, mutta tämän kesän jälkeen ei sekään ole enää ihan poissuljettu vaihtoehto. Oon saanut tehdä töitä ihan mahtavien nuorten kanssa ja oppinut samalla paljon myös itsestäni. Vaikka tämä kesä on tuonut mukanaan myös surua ja huolta, on sen vastapainoksi löytynyt elämääni takaisin vanhoja ystäviä, mistä olen enemmän kuin kiitollinen.
Viime viikonloppuna olin työni puolesta myös Qstockissa! Viime vuosina oon ollut yleisesti ottaen töissä Qstockin aikaan ja viimeksi olinkin kyseisillä festareilla ollut vuonna 2009. Olinkin kyllä täysin unohtanut, kuinka mukavaa festareilla hengailu onkaan ja sääkin oli tähän kesään nähden varsin mainio! Hyviä keikkojakin näin, mutta parhaimpana jäi kyllä itselleni mieleen Ruudolfin ja Karri Koiran keikka yön pimetessä lauantaina Rantalavalla. Sen lisäksi tuli kateltua Elastisen, Haloo Helsingin, Jukka Pojan, Jenni Vartiaisen ja Rähinä Specialin (Uniikki, Brädi & Spekti) keikat. Oli kyllä kivaa ja koko viikonloppu oli täynnä toinen toistaan ihanampia kohtaamisia ihmisten kanssa! Festarityyli painottui tällä kertaa mukavuuteen, sillä tiesin molempien päivien venyvän noin 13 tuntisiksi. Päälle valikoitui perjantaina Zalandon alesta tilaamani uudet Niken Freet ja tuo kuvissakin vilahtava hihaton huppari, josta tykkään ihan hirveästi! Nyt harmittaa kun en tilannut samalla vaaleanpunaista, sillä tuo on ihan huippu ! Lauantain asusta ei tullut otettua sen kummemmin kuvia, kun keskityin enemmänkin festaritunnelmaan!
Qstockin ympäripyöreiden päivien jälkeen oonkin sitten ollut aikalailla puolikuollut. No okei, saattaa siihen vaikuttaa myös se että sunnuntaina lähdettiin käymään kaupungilla (vielä lähtiessäni olin ihan vakaasti sitä mieltä, että lähden vaan hetkeksi istuskelemaan vesilinjalle) ja rymistelin kotiin joskus aikalailla siihen aikaan kun aamuvuorolaiset valmistautuvat töihin lähtöön. Hups.. Mutta ei haittaa, sillä tutustuin uusiin ihmisiin, oli ihan hullun hauskaa ja maailmakin parantui pakosti, tai ainakin kovasti sitä yritettiin! Rakastan kesän spontaaniutta 🙂
Nyt taidan köllähtää jumppailusta väsyneenä telkkarin ääreen! Paistaispa huomenna aurinko!
