Aakkosittain

Muutama päivä piti tätä Elämäni aakkoset -haastetta pohdiskella, mutta nyt on joka kirjaimelle löytynyt sana. Vihdoin ja viimein!

 

Aamupalalla on hyvä aloittaa. En voisi kuvitella lähteväni mihinkään ilman sitä. Uneni ovat varmaankin niin vilkkaita, että energia on aamuisin ihan lopussa..!

Blogit. Olen lukenut blogeja nyt muutaman vuoden ja pitänyt tätä omaani reilut puolitoista vuotta. Jos blogeja ei olisi, tuskin viettäisin koneen äärellä läheskään niin paljon aikaa kuin nyt.

Canon. Ostin ensimmäisen ikioman kamerani vuonna 2005. Merkki on säilynyt samana kaikki nämä vuodet.

Diabolo, minulle kaikista tutuin ja rakkain jongleerausväline. Olemme kokeneet yhdessä paljon niin hyviä kuin huonojakin hetkiä.

Esiintyminen. Viime vuosi taisi olla ensimmäinen yli kymmeneen vuoteen, kun en noussut esiintymislavalle kertaakaan. Yksi mahdollisuus olisi ollut, mutta koska en ole harjoitellut moneen vuoteen kunnolla enkä siten oppinut mitään uutta, jätin väliin. Esiintyminen on kuitenkin ollut joskus osa elämääni, ja se on antanut paljon, joten halusin sen mukaan aakkosiini. Katso myös kirjaimet D ja S.

Fantasia. Rakastan fantasiaa ja satuja. Kirjoja, elokuvia, kortteja, kuvia.. oikeastaan kaikkea mahdollista.

Gossip girl. Paras hömppäsarja. Olen tosin nähnyt vasta kolme kautta, puolet siis jäljellä!

Herkkyys. Olen aina ollut melko herkkä, mutta nykyään koen sen voimavarana. Se on oikeastaan aika hienoa, itkeä sekä ilosta, että surusta. Punastun myös helposti -se ei ole kovin hienoa se!

Ihmettely on suuri osa tätä kaikkea, jota elämäksikin kutsutaan. Kysymyksiä ja vastauksia. Kuinka pienestä siemenestä voi kasvaa niin suuri puu? Miksi juuri minä olen täällä? Kuinka joku voi olla niin taitava? Kuinka kivien värit voivat olla niin kauniita?

Järjestely. Tykkään järjestellä ja asetella asioita. En oikeastaan tarkoita siivoamista, vaikka sekin toisinaan olennaisesti liittyy siihen, että pääsee järjestelemään. Tarkoitan sitä, että voin ottaa ison kasan lehtiä ja pinota ne ilmestymisjärjestykseen, koska se on hauskaa. Ja sitä, että lapsena pyrin laittamaan tarrakirjojen tarrat aiheiden mukaan samalle sivulle. Kauneimmilla oli tietysti oma sivunsa. Aloitin juuri viidensadan palan palapelin.

Kirjeet. Olen kirjoittanut niitä yhdeksänvuotiaasta asti, luultavasti satoja. Joskus, nykyään harvemmin, kirjoitan myös itselleni.

Luonto. Kunpa me ihmiset ymmärtäisimme, että luonto ei ole jotain, jonka voi omistaa ja jota voi kohdella ihan miten tahansa. Luonnon hyvinvointi on elinehto kaikille sen asukeille eli myös meille.

Marjat. Itse kerätyissä marjoissa on sitä jotain, ja yritänkin joka vuosi päästä edes vähän keräämään niitä. Olisipa meillä suurempi pakastin! Marjajauheet ovat hyvä vaihtoehto, jos tuoreita tai pakastettuja ei ole saatavilla. Kuvassa on mustaherukkaa, karpaloa ja ruusunmarjaa.

Notkeus. Ominaisuus, jonka katoamista itsestäni olen harmitellut jo muutaman vuoden. Johtuisikohan siitä, että venyttely on vähän jäänyt..? Tähän haluaisin panostaa, vielä kun saisin itseäni niskasta kiinni!

Oivaltaminen. Aina on hauska oivaltaa uusia asioita, oli kyse sitten opitusta taidosta, tiedosta tai ihan mistä tahansa.

Positiivinen ajattelu. Olen tietoisesti harjoitellut tätä jo jonkin aikaa, sillä olen huippuhyvä keksimään asioita, jotka voivat mennä pieleen. Aina ei ole mahdollista muuttaa sitä, mitä tapahtuu, mutta ajatuksiaan ja asennettaan voi muuttaa. Pakkopullapositiivisuutta en silti kannata.

Quinoa on ravinteikas raaka-aine, sitä pitäisi keitellä useammin.

Rakkaus on maailman ydin.

Sirkus. Aloitin sirkuksen kuusivuotiaana, ja harrastin sitä aktiivisesti noin 13 vuotta. Sitten muutin opiskelemaan toiseen kaupunkiin, ja harrastus jäi. Haluaisin palauttaa sirkuksen elämääni jollain tasolla. Tietysti aina voi harjoitella yksin, mutta minulla ei ole oikein tiloja siihen, eikä se ole niin hauskaa kuin yhdessä muiden kanssa touhuaminen.

Täysikuu. Siinä on jotain lumoavaa.

Unelmat. Olen aina ollut kova haaveilemaan.

Valokuvaus. Suurin intohimoni aihe tällä hetkellä.

Wanha on usein kauniimpaa kuin ihan uusi.

Xena oli yksi lapsuuteni lempiohjelmista. Kaikenlaiset myytit ja mytologiat kiinnostavat minua, ja tässä ohjelmassa oli otettu vaikutteita myös niistä.

Ystävät, olette parhaita.

Zen tarkoittaa minulle tyyneyttä ja rauhaa. Tarvitsen omia hetkiä ja yksinoloa, muuten väsyn.

Åbo. Turku on kaunis kaupunki, johon haluaisin joskus mennä ihan ajan kanssa kiertelemään. Olen käynyt siellä vain lapsena sekä viimeksi pikaisesti keväällä 2011, kun kymenlaaksolainen kulttuuriväki lähti junalla sitä valloittamaan.

Ääretön. On äärettömän mielenkiintoista ajatella universumin olevan ääretön. Mitä kaikkea on siellä, jonne me emme näe?

Öljyt. Ruoanlaitossa ja iholla.

***

Toivottavasti kaikki kirjaimet tulivat mukaan!