Ei pöllömpi syntymäpäivä

Taas on vuosi vierähtänyt siitä, kun viimeksi sain ikää lisää. Mitään sen kummempia suunnitelmia ei tälle päivälle ollut, mutta aamu alkoi sangen värikkäästi ihanan lahjan myötä. Sain nimittäin poikaystävältä lahjaksi tämän Ateljé Hannetarin huopapöllön, jota voi käyttää esimerkiksi pannunalusena tai sisustuksessa. Kattiloiden alle en sitä kyllä likaantumaan laita, vaan pöllö lensi suoraan seinälle. On se kyllä niin söpö. Ja pirtsakka.

Ei ollutmuuten ainut pöllö näiksi synttäreiksi. Ystävän askartelema kortti ansaitseekin päivänvalon:

Narsissit ja tulilatvan sain jo aiemmin isovanhemmilta. Onhan siinä aina pikkasen enemmän juhlan tuntua, kun on kukkia pöydällä !

Unihiekkojen kaikottua lähdimme ”pienelle” pyörälenkille, hitusen ehkä otti voimille. Taisi nimittäin olla minulle kolmas kerta pyörän selässä tänä vuonna. Sen verran oli paikoitellen liukasta, että meinasi pyörä kerran karata alta.

Aurinko paistoi niin ihanasti, että lähdin pyörälenkin jälkeen vielä pariksi tunniksi ulos seikkailemaan. Toisin sanoen kävelemään ja bongaamaan kuvauskohteita (=lintuja). Niin ja ehkä vähän nauttimaan metsän rauhasta. Mitä nyt joku käpytikka heitteli puunmujua alas siihen tahtiin, että siitä oli välillä rauha kaukana.

Meinasi tulla melkein hukkareissu kuvien suhteen, kunnes aivan loppumatkasta pikkuinen sinitiainen halusi kuvattavaksi.

Tein myös elämäni ensimmäisen kerran raakakakkua tällä ohjeella. No eihän se tietenkään mennyt ihan niinkuin stömsössä, kun en kunnon tehosekoitinta omista, mutta ihan hyvää siitä tuli silti! Ehkä kuitenkin jatkan näiden kakkujen testailua sitten kun omistan sellaisen välineen, jolla niitä pystyy kunnolla tekemään.

Nyt ilta onkin jo pitkällä. Jos vaikka katselisi netistä tämänpäiväisen Hehku -jakson ja kävisi nukkumaan.

23 vuotta. Huhhuh. Vastahan sitä oltiin yhdeksäntoista.