Kuivattu kauneus







Minulla on ollut tarkoitus tehdä näistä markkinoilta ostetuista kuivakukista jotakin, mutta vielä ei ole inspiraatio iskenyt. Ehkä niistä joskus syntyy esimerkiksi taulu? Täytyy paremmalla ajalla perehtyä aiheeseen!







Minulla on ollut tarkoitus tehdä näistä markkinoilta ostetuista kuivakukista jotakin, mutta vielä ei ole inspiraatio iskenyt. Ehkä niistä joskus syntyy esimerkiksi taulu? Täytyy paremmalla ajalla perehtyä aiheeseen!

Kevät. Jo melkein vuodenvaihteessa ihmiset tuntuvat alkavan odottamaan kevään saapumista. On kesä- ja talvi-ihmisiä, kevät- ja syksyihmisiä. Aina odotetaan jotain, kunpa lumet jo sulaisivat, tulisipa kesä ja helle, olisipa syksy. Mielestäni kaikissa vuodenajoissa on jotain erityistä ja olemme onnekkaita, kun Suomessa on selvästi neljä vuodenaikaa. En osaisi kuvitella asuvani maassa, jossa olisi aina kuuma tai kylmä. En pidä helteestä, mutten myöskään paukkuvimmista pakkasista.
Kevät tuli mieleeni, kun kohtasin viikonloppuna nämä pajunkissat. Olen syntynyt keväällä, jolloin luonto alkaa heräillä talviunestaan. On aina yhtä mukavaa huomata ensimmäiset leskenlehdet ja valkovuokot. Ensimmäisen sitruunaperhosen näkeminen tarkoittaa minulle aina kevättä.

Kuten jokaisella vuodenajalla, keväälläkin on varjopuolensa. Ainakin siitepölyallergisille. Koivun tuoksu on ihana, mutta voi sitä nenäliinojen kulutuksen määrää.
Tarkoitukseni oli kai sanoa jokaisen vuodenajan olevan hyvä. Ja, että ne tulevat odottamattakin. Jos kuitenkin haluaa odottaa kevättä ja kesää, kannattaa odotteluaika käyttää hyväksi ja mennä vaikka potkukelkkailemaan! Niin minäkin tein.