Some things have to be believed to be seen

Otsikon sitaatin Ralph Hodgsonilta löysin tänään Ajatusten aamiaisesta. Jäin miettimään. Useinhan sanotaan, että uskon vasta sitten kun näen. Niin minäkin olen usein sanonut. Mutta entä jossei se aina menekään niinpäin? Kun tarkemmin ajattelen, on aivan loogista, että usko tulee ennen jonkin asian näkyväksi tulemista/saattamista. Moni asia olisi varmasti maailmassa jäänyt tekemättä, näkemättä ja saavuttamatta, jos ei ensin olisi ollut uskoa ja luottamusta.

Kun olin ensin näin järkeillyt, onnistuin liittämään sitaatin vielä muutokseen. Liekö lähestyvän syksyn ansiota, että olen törmännyt muutokseen monissa yhteyksissä. Uudistunut Voi Hyvin -lehti on ottanut sen yhdeksi kantavaksi teemakseen, ja monissa blogeissa ja artikkeleissa puhutaan rohkeudesta, vastuusta ja vapaudesta. Kaiken lisäksi kortitkin jo kertovat, että on aika jättää mennyt taakseen muutoksen ja uusien, valoisien päivien tieltä.

Muutosta tässä todella jo kaipaankin. Olen odottanut, että jotain tapahtuisi, mutta mitään ei ole tapahtunut, vaikka olen yrittänyt viedä asioita siihen suuntaan. Muutenkin olen keskittynyt ”muttiin” aivan liikaa. Voiko olla, etten vain ole uskonut itseeni ja kykyihini tarpeeksi, jotta muutos olisi mahdollinen? Voi Hyvin -lehden Näkijän näpeissä -jutussa näkijä Kirsi Halla-Seppälä sanoo, että ”muutos tapahtuu itsestään, kun lakkaa olemasta sen esteenä”. Kuinka tämä todellisuudessa onnistuu, sitä hän ei kerro. Jokaisen on varmaankin itse se selvitettävä. Luulen kuitenkin, että uskomisella on paljon osuutta asiaan.

Voi Hyvin tietää myös kertoa, että planeetatkin puoltavat uuden minän aikaa ja muutosherkkyyskautta muun muassa huhtikuun alun oinaille, nyt kesällä ja syksyllä 2014. En ole ennen kuullutkaan planeettaohituksista, mutta hitaat ohitukset ovat kuulemma harvinaisia, kerran elämässä jos silloinkaan -kokemuksia, joten otettakoon tämä nyt jonkinlaisena merkkinä itselleni.

On vain lakattava olemasta itse esteenä muutokselle. Ja uskottava, jotta voi nähdä.