Tein sen!

Kiitos tämän blogin, sain vihdoin aikaiseksi testata minulla jo pitkään lainassa olleen Hellaton kokki -raakaruokakirjan ensimmäistä reseptiä Kirps, josta kirjoitin edellisessä postauksessa. Kyseessä oli tosiaan melko helposti lähestyttävä resepti: banaania, puolukkaa ja vettä. Arastelin hieman tuota puolukan kirpeyttä varsinkin kun ruokapöydässä oli myös 2-vuotias poikani joten lisäsin reseptiin 1/2 dl mustikoita. Lopputulos oli oikein onnistunut vaikka poikani totesikin valmiin juoman nähdessään: ”Hilloo!” ;D
Nyt voi ehkä kyseenalaistaa onko tässä kyse mistään oikeasta raakaruoasta vai ihan vain tavallisesta smoothiesta. Kallistun ehkä itsekin vähän enemmän smoothien kannalle mutta mielestäni olennaisinta on, että ruokavalioon tulee lisää tuoreita raaka-aineita. Paitsi että marjathan olivat pakastettuja. Mutta kuitenkin ;D

Kerroinkin jo edellisessä postauksessa, että en ole mikään keittiön kuningatar. Siksi olen aloittanut raakaruokakokeiluni helposti lähestyttävistä resepteistä (älkää nyt saako väärää kuvaa, testikertoja on takana ehkä 3) ja pidänkin Hellaton kokki -kirjasta erityisesti juuri sen takia, että siinä lähdetään liikkeelle hyvin helpoista resepteistä. Hellaton kokki -kirjassa on pelkkiä kasvisraakaruokia ja siksi kirjoittaja käyttääkin ”smoothieistaan” nimeä pehmiks. Ero syntyy siitä, että smoothien valmistuksessa käytetään usein maitotuotteita kun taas Hellattoman kokin pehmiks valmistetaan pelkistä kasvikunnan tuotteista ja kuumentamatta.

Mutta edellisen postauksen jälkeen jäin miettimään, että kiinnostukseni raakaruokaa kohtaan vaatii ehkä pientä selitystä. Mikä ihme siinä raakaruoassa oikein viehättää? Muu kuin että se on nyt muotia ;D Terveellistä ruokavaliota ajatellessani raakaruokailu on minulle se terveellisyyden ääripää, ikään kuin huipentuma, vaikka totta puhuen en usko, että voisin koskaan elää pelkällä raakaravinnolla. Tavoitteeni on kuitenkin saada ruokavaliooni lisää terveellisiä ja hyvinvointia edistäviä elementtejä ja siksi raakaruokamaailma kiinnostaa. Selvyyden vuoksi haluan vielä todeta, että olen raakaruoka-asioissa kuitenkin täysin lähtökuopissa ja totaalinen vasta-alkaja.

Uusien ruokailutottumusten opettelussa yritän noudattaa kahta viisautta, jotka olen joskus aikoinaan kuullut:

1. Tee aloittamisesta niin helppoa kuin suinkin mahdollista. Uusien tapojen juurruttaminen on aina haastavaa mutta kynnystä voi madaltaa tekemällä uuden tavan toteuttamisesta helppoa ja nopeaa. Siksi raakaruokajuttuja on helpoin alkaa toteuttamaan yksinkertaisten reseptien ja smoothien ja mehujen muodossa.
2. Jos haluat muuttaa ruokavaliotasi, älä aloita jättämällä vanhoja ruokia pois vaan lisäämällä uusia ruokia. Esim. jos yrität lisätä hedelmien ja kasvisten määrää ruokavaliossasi, ota tavoitteeksi syödä vaikka lounaan jälkeen jälkiruoaksi yksi omena. Pieni askel joka on helppo toteuttaa eikä vaadi mistään totutusta luopumista.

Näiden ohjenuorien varassa eteenpäin! 🙂

– Anniina S.