Ladataan...

Vauva on nyt siis jo viisi kuukautta vanha, mutta raskaus on silti edelleen tuoreessa muistissa. Lähinnä ehkä siksi, että se ei juurikaan vastannut odotuksiani, oli melko haastavaa aikaa ja järisytti minun maailmaani niin totaalisesti. Minua rehellisesti sanottuna ärsyttää vieläkin lukea miten ihanasti ja kivuitta joidenkin raskaus on sujunut - itselläni nimittäin ei sujunut ja jostain syystä muiden hehkuttaminen ottaa kovasti kupoliin. 

Tämä on raskauspostaussarjan ensimmäinen osa (viikot 13-30 ja 30- tulossa pian).

Tilanne ennen raskautta oli minulla oikein hyvä: nuori, fyysisesti hyvässä kunnossa, terveellinen ruokavalio, kohtuullisen terveelliset elämäntavat muutenkin, suvussa raskaudet olivat sujuneet pääsääntöisesti suuremmitta kivuitta, jne. Kaikki siis kunnossa ja näistä lähtökohdista odotin myös minun raskausaikani sujuvan suuremmitta tuskitta.

Yleinen fiilis

Tämä ensimmäinen raskauskolmannes sujuikin oikeastaan ihan vallan mainiosti ja olin fiiliksissä siitä miten hyvin menee. Toki välillä oli etova olo (erityisesti aamupalaa syödessä), mutta se meni yleensä nopeasti ohi eikä minun tarvinnut esimerkiksi oksentaa kertaakaan.

Unentarve

Väsymys oli kyllä todella kova tässä ensimmäisellä kolmanneksella. Erityisesti viikoilla 7-12 olin aivan tööt ja piti todella taistella pysyäkseen hereillä töissä. Onneksi töiden jälkeen pääsi sitten aina lepäämään kotiin ja päiväunia tulikin vedettyä ihan kiitettävästi.

Treeni

Kuntosalilla huomasin, että voimatasot alkoivat laskea ja treeni muutenkin tuntua todella oudolta. Kävin edelleen kuitenkin treenaamassa, mutta pikku-hiljaa vähemmän ja vähemmän, koska treeni ei vaan tuntunut enää hyvältä.

Ruoka

Raskausruokavalioon totuttelu oli käynnissä ja yritin päntätä listaa kaikista kielletyistä ruoka-aineista. Raskausruokavalion noudattaminen oli ajoittain haastavaa esimerkiksi työillallisilla, jossa ruoat tilattiin kaikille valmiiksi. Samoin työmatkoilla oli ajoittain haastavaa, sillä ulkomailla saattoi olla haastava löytää sopivia ruokia hirveässä kiireessä. Ratkaisin näitä ongelmia ostamalla paljon eväitä käsilaukkuun siltä varalta, että en löydä muuta syötävää. Nälkä oli koko ajan ihan jäätävä ja ruokamäärät myös sen mukaiset. Minulla kovin painonnousu ajoittuikin tähän ensimmäiseen raskauskolmannekseen.

Suurin herkkuni ensimmäisellä kolmanneksella: kurkku (saattoi helposti mennä pari kokonaista kurkkua päivässä!)

Muuta

Ihan järkyttävä vessahätä koko ajan.

Tässä hieman fiiliksiä raskauden ensimmäiseltä kolmannekselta. Jatketaan pian toisen kolmanneksen merkeissä :)

- Anonyymi

PS. Seuraa instassa @anonyymivauvablogi

 

Ladataan...

Ladataan...

Me olemme käyneet vauvan kanssa kuntosalilla jo jonkin aikaa. Oikeastaan heti siitä lähtien, kun oma kuntosalini salli minun jättää vauvan lapsiparkkiin treenin ajaksi. Ajattelin tässä postauksessa kertoa kuinka homma toimii, sillä ainakin itselleni kuvio oli hieman epäselvä ennen kuin ihan konkreettisesti mentiin testaamaan miten vauvan kanssa kuntosalilla käynti sujuu ihan käytännössä.

Ihan alkuun on pakko sanoa, että vauvan jättäminen lapsiparkkiin ensimmäisen kerran oli suoraan sanottuna ihan kamalaa. Tämä oli nimittäin ensimmäinen kerta, kun jätin vauvan jonnekin ihan tuntemattoman ihmisen kanssa ja podin hetken huonoa omatuntoa tästä. Ensimmäinen treeni menikin ihan plörinäksi, enkä saanut tehtyä salilla yhtään mitään järkevää, koska jännitin miten vauvalla sujuu parkissa. Yllätys, yllätys - vauvalla ei ollut mitään hätää! 

Selvitä miten salille ja lapsiparkkiin pääsee vaunujen kanssa

Oma salini sijaitsee toisessa kerroksessa eikä salille ole pääsyä hissillä. Soitin heille ennakkoon ja selvitin, että portaissa on kuitenkin ramppi, jota pitkin vaunut saa työnnettyä perille. Vaunut jätetään yleisesti rappukäytävään (itse käytän lukkoa, ettei kukaan varasta vaunuja treenin aikana), mutta ne saa myös ottaa mukaan lapsiparkkiin, jos vauva sattuu nukkumaan juuri silloin.

Selvitä lapsiparkin aukioloajat ja voiko hoitopaikkaa varata 

Omalla salillani lapsiparkki on muutaman tunnin auki aamupäivällä ja muutaman tunnin iltapäivällä. Ei siis koko päivää. Hoitopaikkaa ei voi varata, joten aina täytyy olla varautunut siihen, ettei oma lapsi mahdukkaan parkkiin, jos siellä on ruuhkaa. Meidän salin parkissa on välillä aikamoinen meininki, mutta aina ollaan mahduttu mukaan. 

Mitä jos tulee hätä?

Tämä kysymys askarrutti itseäni kovasti. Ensimmäisellä lapsiparkkivierailulla selvisi, että lapsi "kirjataan sisään" parkkiin lomakkeella, johon merkitään missäpäin kuntosalia vanhempi mahdollisesti meinaa olla (jumppatunti, kuntosali, vapaapainoalue, PT-tapaaminen tms.) ja lisäksi annetaan puhelinnumero. Näiden avulla vanhempi tavoitetaan, jos lapselle tulee hätä. Meillä ei ole vielä kertaakaan tarvittu äitiä kesken treenin, vaan joka kerta vauva on ollut oikein rauhallisesti parkissa. 

Ajankäytön optimointi

Tämä on ollut itselleni tärkeää, jotta vauvan tarvitsisi olla mahdollisimman vähän aikaa lapsiparkissa ja jotta hän olisi mahdollisimman rauhallisesti siellä. Vähän vanhempana hänet on varmasti ok jättää hieman pidemmäksikin aikaa parkkiin, mutta vielä toistaiseksi olen halunnut pitää oman poissaoloni maksimissaan 45 minuutissa. Tästä johtuen olen pyrkinyt optimoimaan ajankäyttöni tuon 45 minuutin aikana seuraavasti:

  • Salille saavuttaan kävellen, jolloin tulomatka toimii alkulämmittelynä.
  • Vauva nukkuu kävelymatkan aikana päiväunet ja sitten syötän hänet heti salille saavuttaessa. Näin ollen hän on mahdollisimman hyvällä päällä ja tyytyväinen lapsiparkkiin jäädessään.
  • Treenikamat on jo valmiiksi päällä.
  • Tehokas treeniohjelma on valmiiksi suunniteltu.
  • Suihkussa käydään kotona.

Myönnän, että olen ehkä hieman hysteerinen tämän ajankäytön suhteen ja sen, kuinka kauan vauva voi parkissa olla. Mutta tällä tyylillä saan rauhassa vetää tehokkaan 45 minuutin treenin ja voin olla varma, ettei vauvalla ole hätää.

Vinkkinä vielä, että ainakin meidän salilla sai käydä ensin testaamassa miten homma sujuu lapsiparkin kanssa ennen kuin alkaa siitä maksaa.

Toivottavasti tästä postauksesta on hyötyä vauvan kanssa kuntosalitreenejä suunnitteleville :)

- Anonyymi

PS. Seuraa instassa @anonyymivauvablogi

Ladataan...

Ladataan...

Tammikuussa jokainen maailman asukas perinteisesti aloittaa uuden elämän terveellisine elämäntapoineen ja tämän johdosta joka paikka luonnollisesti pursuaa vinkkejä paremman elämän saavuttamiseksi. On siis ehdottoman tärkeää, että myös minä kannan korteni kekoon ja jaan omat vinkkini. Viisi kuukautta vauvan elämää tarkkailleena olen tullut siihen tulokseen, että jokainen aikuinen voisi aika-ajoin palata elämän peruskysymysten äärelle ja pohtia mitä oikeasti tarvitaan siihen, että elämä on tasapainossa. Olen oppinut, että ihmisen ei ihan oikeasti tarvitse muuta, kuin saada nämä kolme asiaa tasapainoon, niin hyvinvointi on taattu...

UNI

Jos ei nuku hyvin, kaikki on paskaa. Ilman unta eletään vain jatkuvassa survival modessa ja yritetään räpiköidä päivän läpi. Uni on ehdottomasti koko hyvinvoinnin perusta ihan kaikilla ihmisillä vauvasta vaariin. Jos ei saa tarpeeksi unta, ei pääkoppa eikä kroppa toimi niinkuin pitäisi. Väsyneenä tekee huonoja päätöksiä ravinnon suhteen, on ärtynyt, vihainen, huumorintajuton ja ylipäänsä ei-missään-nimessä-parhaimmillaan. Kun ihminen saa tarpeeksi unta, koko maailma näyttää valoisammalta ja energiaa riittää muidenkin elämän osa-aluiden ylläpitoon.

RUOKA

Kun uniasiat ovat kunnossa, riittää myös energiaa tehdä parempia valintoja ravinnon suhteen. Vauvani syö parin-kolmen tunnin välein ja aina vain sen verran, että maha tulee täyteen. Tällä mallilla pääsee jo pitkälle. Tasainen ateriarytmi nimittäin takaa sen, että koneessa on koko ajan tasaisesti energiaa, jolloin nälkä ei pääse koskaan yltymään ihan huutavaksi. Kun on huutava nälkä, tehdään helposti niitä huonoja valintoja ja mätetään kitaan kaikki mitä käsiin saadaan. Itse harrastan meal preppausta eli valmistelen esimerkiksi seuraavan päivän aamupalan joka ilta valmiiksi jääkaappiin, jotta homma lähtee heti aamusta hyvin käyntiin.

KAKKA

Kun tasainen uni- ja ateriarytmi on saavutettu, tämä kohta hoituu usein kuin itsestään!

Kiitos vauvani, että olet opettanut minulle näiden kolmen asian tärkeyden. Kun nämä ovat kunnossa, voidaan alkaa kiivetä Maslown tarvehierarkiaa ylöspäin, mutta jo näiden kolmen asian olessa kunnossa saadaan aika hyvä boogie aikaan :)

- Anonyymi

PS. Seuraa instassa @anonyymivauvablogi

Ladataan...

Pages