Raskausviikot 1-12

Vauva on nyt siis jo viisi kuukautta vanha, mutta raskaus on silti edelleen tuoreessa muistissa. Lähinnä ehkä siksi, että se ei juurikaan vastannut odotuksiani, oli melko haastavaa aikaa ja järisytti minun maailmaani niin totaalisesti. Minua rehellisesti sanottuna ärsyttää vieläkin lukea miten ihanasti ja kivuitta joidenkin raskaus on sujunut – itselläni nimittäin ei sujunut ja jostain syystä muiden hehkuttaminen ottaa kovasti kupoliin. 

Tämä on raskauspostaussarjan ensimmäinen osa (viikot 13-30 ja 30- tulossa pian).

Tilanne ennen raskautta oli minulla oikein hyvä: nuori, fyysisesti hyvässä kunnossa, terveellinen ruokavalio, kohtuullisen terveelliset elämäntavat muutenkin, suvussa raskaudet olivat sujuneet pääsääntöisesti suuremmitta kivuitta, jne. Kaikki siis kunnossa ja näistä lähtökohdista odotin myös minun raskausaikani sujuvan suuremmitta tuskitta.

Yleinen fiilis

Tämä ensimmäinen raskauskolmannes sujuikin oikeastaan ihan vallan mainiosti ja olin fiiliksissä siitä miten hyvin menee. Toki välillä oli etova olo (erityisesti aamupalaa syödessä), mutta se meni yleensä nopeasti ohi eikä minun tarvinnut esimerkiksi oksentaa kertaakaan.

Unentarve

Väsymys oli kyllä todella kova tässä ensimmäisellä kolmanneksella. Erityisesti viikoilla 7-12 olin aivan tööt ja piti todella taistella pysyäkseen hereillä töissä. Onneksi töiden jälkeen pääsi sitten aina lepäämään kotiin ja päiväunia tulikin vedettyä ihan kiitettävästi.

Treeni

Kuntosalilla huomasin, että voimatasot alkoivat laskea ja treeni muutenkin tuntua todella oudolta. Kävin edelleen kuitenkin treenaamassa, mutta pikku-hiljaa vähemmän ja vähemmän, koska treeni ei vaan tuntunut enää hyvältä.

Ruoka

Raskausruokavalioon totuttelu oli käynnissä ja yritin päntätä listaa kaikista kielletyistä ruoka-aineista. Raskausruokavalion noudattaminen oli ajoittain haastavaa esimerkiksi työillallisilla, jossa ruoat tilattiin kaikille valmiiksi. Samoin työmatkoilla oli ajoittain haastavaa, sillä ulkomailla saattoi olla haastava löytää sopivia ruokia hirveässä kiireessä. Ratkaisin näitä ongelmia ostamalla paljon eväitä käsilaukkuun siltä varalta, että en löydä muuta syötävää. Nälkä oli koko ajan ihan jäätävä ja ruokamäärät myös sen mukaiset. Minulla kovin painonnousu ajoittuikin tähän ensimmäiseen raskauskolmannekseen.

Suurin herkkuni ensimmäisellä kolmanneksella: kurkku (saattoi helposti mennä pari kokonaista kurkkua päivässä!)

Muuta

Ihan järkyttävä vessahätä koko ajan.

Tässä hieman fiiliksiä raskauden ensimmäiseltä kolmannekselta. Jatketaan pian toisen kolmanneksen merkeissä 🙂

– Anonyymi

PS. Seuraa instassa @anonyymivauvablogi

ashton-mullins-657698-unsplash.jpg

 

Kommentit (1)
  1. Mullekin tuli ekalla kerralla järkytyksenä että en ollutkaan hyvinvoiva ja iloisen pirteästi ennallaan jatkava onnea säteilevä hahmo. Olin pahoinvoiva fyysisesti ja henkisestikin. Synnytyksenjälkeisestä masennuksesta puhutaan kyllä mutta vähemmälle huomiolle jää että osalle ne raskaushormonit eivät vaan tunnu sopivan.

    Palautuminen on sitten oma lukunsa, mulle ottaa koville lukea näitä ”söin suklaata levyn päivässä ja laihduin” ja ”erkaumaa ei ollut ollenkaan ja pystyin jatkamaan kaikkia harrastuksia heti”. Ai että. Itsellä liitoskivut tuntuvat jääneen lähinnä pysyviksi, täysimetys ei laihduta ja viimeksi kuntoutin erkaumaa yli puoli vuotta. Nallekarkit ei vaan mee tasan aina, tiedän kyllä, mutta ei estä etteikö välillä ota päähän 😀

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *