Kun kaikki ei mene niinkuin etukäteen suunnittelet
Yhtä sumua.
Sitä on tämä hetki. Elämää on elettävä hetki kerrallaan eikä mitään voi suunnitella huomista pidemmälle. Asiat ovat pakon edessä saaneet uuden tärkeysjärjestyksen. Ei ole kiire tai hoppu, on kuunneltava tilannetta.
Jos kaikki olisi mennyt niinkuin kalenteriin on suunniteltu, juoksentelisi mies nyt valmistelemassa seuraavaa viikkoa. Pakkaisi tavaroita ja minä polttaisin kolvilla mukin alustoja. Lisäksi olisin tänään pitkällä juoksulenkillä. Ensi viikko olisi ollut tiukka ja erittäin tuottoisa työviikko, ja raskas treeniviikko.
Mutta kun ei. Minulla on flunssa. Ja se saa matalan mielen entistä alemmas. En edes uskalla suunnitella lenkille lähtöä seuraavaan viikkoon. Se taas saa aikaan sen että juoksukoulua on pakitettava viikko tai kaksi taaksepäin. Tässä vaiheessa se ei tosin haittaa. Töiden puolesta ensi viikko on edelleen tiukka, mutta ei niin tuottoisa. Toinen meistä on saikulla pidemmän pätkän.
Miehellä on aivoverenvuodon ja verenpainelääkityksen aiheuttamaa väsymystä. Ihanaa että hän on nyt kotona. Luojan kiitos verenvuoto ei vaikuta jättäneen nyt 2 viikkoa tapauksen jälkeen mitään suurempaa vahinkoa aivoihin. Mitä nyt vähän jotain juttuja on tullut esiin, mutta nekin voi korjaantua kun aivot puhdistuvat verestä. Aivoissa on ikään kuin mustelma ja turvotusta. Aika pelottava ensimuistutus siitä että verenpaine ei saa olla liian korkea! Tuon kaltaisten aivoverenvuotojen suurin aiheuttaja on pitkäaikainen hoitamaton liian korkea verenpaine.
Nyt siis on pakko ottaa rauhallisesti. Tämä on kyllä todella ahdistavaa aikaa. En näet pidä yhtään siitä että elämässä ei ole kontrollia omista asioista. On kuitenkin otettava vastaan kaikki se minkä elämä tarjoilee. Ja ajateltava positiivisesti. Ollaan sentään hengissä!
Olen myös testaillut tässä paria uutta luonnonkosmetiikka juttua joista ajattelin kertoa enemmän heti kun saan enemmän aikaa kirjoitella. Juoksuhommista ei nyt tällä erää ole mitään uutta, vain takapakkia. Jatka siis bloggaamista entiseen tahtiin koska tämä on minulle kuin päiväkirja.
-Jonna
