Eka kotosalla vietetty työviikko on takana — eivätkä kokemukset yllättäen olekaan niin pahoja kuin olin etukäteen veikannut. Pari mielenkiintoista projektia ja kissaneidin seura ovat pitäneet ajatukset juuri sopivan virkeinä.

Ainoastaan kuumuus tökkii. Taidan olla juuri sellainen ihminen, joka valittaa ilmasta aina — samoin kuin säästä puhumisesta, silloin kun ei itse sitä tee. Mutta äh, jatkuva nihkeys iholla ahdistaa, varsinkin kun olen varmaan maailman hikoilevin ihminen. Ehkä hiuspehkon lyhentäminen kesäksi voisi olla viilentymisen nimissä ihan hyvä ajatus.

Huomenna fiilaillaan runoja Väinö Linnan aukiolla Annikin runofestivaalin tiimoilla — erityisesti kiinnostavat toki lauletut runoesitykset Joose Keskitalon, Risto Ylihärsilän ja Palefacen toimesta. Sinne!

Tänään kierretään vielä siideriviikkoja vaikkapa O’Harasissa. Päässä soi keliin sopiva teemabiisi.