Papaan, mars!

Se, että olen kiinnostunut seksistä, tarkoittaa myös sitä, että olen hyvin laajalti kiinnostunut seksuaaliterveydestä, myös siitä tontista, jota gynet hoitavat. Harrastuneisuuteni on tiedossa kaikilla, jotka minua vähänkään tuntevat, joten ajattelen yhä lämpimästi sitäkin hetkeä, kun minulle toimitettiin itsestäänselvyytenä toimitukseen tullut arvostelukappale kirjasta Papa-kokeen kertomaa. Se on valitettavasti yhä rästikirjapinossani, mutta kyseinen opus tuli mieleeni, kun Helsingin kaupunki muisti minua 35-vuotissyntymäpäiväni ansiosta kutsulla joukkotutkimukseen, jossa minusta ja muista vuonna 1977 syntyneistä naisista otetaan papa-näyte.
Yhden arvion mukaan kuitenkin liki puolet ikätovereistani skippaa joukkotarkastuksen.

Hei kamoon!

Papa-näyte antaa sen verran paljon tietoa naisen pyhimmän hapesta, että tilaisuus kannattaa käyttää hyväksi. Isoin pahis on luonnollisesti kohdunkaulan syöpä, jonka hoitoennuste on sitä parempi, mitä aiemmin sen esiaste papan avulla löytyy. Jos olet alle 40-vuotias, niin paina sydämeesi sekin tieto, että juuri meidän joukossamme kyseinen syöpä on yleistynyt.
Papan saa tietenkin otatettua yksityiselläkin, mutta pidän joukkotarkastuksiin osallistumista ikään kuin kansalaisvelvollisuutena, sillä siten saadaan kattavasti hankittua tilastotietoa maamme naisten kohdunkaulojen tilasta. Eihän se papan ottaminen varsinaisesti miellyttävää ole, mutta se käy niin nopeasti, ettei toimenpidettä ole mielestäni senkään takia järkevää välttää. Ainakin Helsingissä näytteenottoajan saa simppelisti varattua tai muutettua netissä, joten en tiedä, miten osallistumista voisi enää helpottaakaan. Ja säästäähän siinä rahaakin muutaman kympin – nehän voi sitten korvamerkitä johonkin kivaa, jolla palkita itsensä yleisen reippauden ja terveydestään huolehtimisen ansiosta.

Ps. Täältä lisätietoa joukko-papasta, kohdunkaulan syövästä ja siitä, miten kondomi ehkäisee hyvin, mutta ei täydellisesti yhdynnässä tarttuvilta papillooma-viruksilta.

 

Hyvinvointi Hyvä olo

Operaatio Järjestys: Paras siivousvinkkini

Kuten on käynyt ilmi, en ehkä ole ihminen, jolta ottaa vastaan kotitalousneuvoja, mutta toistaiseksi lyömättömin siivousvinkkini on tämä: kutsu ystävä kylään.

Minuun ei nimittäin ole koskaan uponnut mikään itsensä palkitsemismetodi, tyyliin ”laita lempimusiikkisi kovalle ja siivouksen jälkeen nauti lasi viiniä”. Allekirjoittanut kun tekee niin halutessaan ilman mitään ennakkouhraustakaan. Sen sijaan olen sen verran vieraskorea, että kun tiedän jonkun olevan tulossa meille, niin äkkiä löytyy aika ja keinot saada kämppä jotakuinkin ihmismäiseen kuntoon. Kirkas tavoite (miellyttävähkö ympäristö) yhdistettynä selkeään deadlineen (ystävän vierailuajankohta) tekevät urakasta sangen tehokasta. Sitä paitsi olen huomannut, että siinä samalla tulee tehtyä kaikkea pientä ekstraakin, kun vauhtiin pääsee. Eilenkin putsasin jopa suihkukaapin, vaikka en usko, että toveri sinne työnsi päätään. Kun ihmisellä on tarpeeksi vahva motivaatio, niin hänhän saa aikaan mitä vain – vaikein juttu taitaa olla löytää se itselle toimivin syy toimia.

 

Hyvinvointi Hyvä olo