Top 10 talvilevyt
Olen listannut täällä jo kevät-, kesä- ja syyslevyt, joten olisi rikollista jättää talvilevylista tekemättä.
Omat talvilevyni ovat pienimuotoisia, sisäänpäinkääntyneitä ja rauhallisia, kirkasta folkia ja vyöryvää surinaa sopivassa suhteessa annosteltuna (mukana luonnollisesti myös muutama nopeatempoisempi poikkeus). Ne eivät missään nimessä ole joululevyjä, vaikka niistä löytyy myös juhlakauteen sopivaa helinää.
Talvi on minulle rauhoittumisen ja vetäytymisen aikaa, ja tämän sanon ehdottoman positiivisessa mielessä. Talvi ja syksy ovat ainoat vuodenajat, joiden aikana hengitän vapaasti ja koen olevani oma itseni. Olen koonnut talvilevyjä vuosien ajan, kuten muidenkin vuodenaikojen levyjä.
Kuulen myös mielelläni muidenkin talvilevyistä, niitä voi laittaa vaikka kommentteihin!
Top 10 talvilevyt
10. Emily Lacy – Bob Dylan Songs
Soitin joskus Emily Lacya eräälle musiikintekijäystävälleni, joka sanoi, ettei ole koskaan kuullut mitään niin ärsyttävää. Emilyn Dylan-versioinneista (ja muistakin levyistä) voi tosiaan olla montaa mieltä. Minä olen yksinkertaisen, riisutun juurimusan ystävä, joten minulle homma putoaa. Tästä levystä tekee talvisen juuri sen niukkuus ja kirkkaus, se osoittaa miten vähällä voi pärjätä. Tässä on sellainen kotona lauleskelun meininki polttavankylmänä talvipäivänä.
9. Nick Drake – Made To Love Magic
Olen useita kertoja yrittänyt alkaa tutustumaan Nick Draken tuotantoon, mutta keskittymiskykyni on aina hiipunut. Sitten muistin, että tie minulle vieraaseen musiikkiin käy yleensä b-puolien kautta. Ja kyllä, kokoelma Made To Love Magic toimi minulle heti. Se sisältää remixejä ja hylättyjä versioita Draken tunnetuimmista biiseistä, ja siitä tuli kauneutensa, kirkkautensa, junnaavuutensa ja mystisyytensä ansiosta heti yksi talvilevyistäni.
:format(jpeg):mode_rgb():quality(90)/discogs-images/R-4426398-1364565344-5726.jpeg.jpg){kind=link}
8. Belle & Sebastian – If You’re Feeling Sinister (Live At The Barbican)
If You’re Feeling Sinisteristä (minulle oikea versio siitä on nimenomaan tämä liveversio) tulee mieleen vapaapäivät helmikuussa keskellä viikkoa, kun koko kaupunki on lumen peitossa ja aurinko paistaa, ja sitä käy ensin uimahallissa, sitten ruokakaupassa, ja tulee sitten kotiin kirjoittamaan keittiönpöydän ääreen. Sinister piristää myös kaamoksentäyteisiä talvi-iltoja, kun pimeys meinaa käydä ylivoimaiseksi.
Ja jos haetaan oikein alleviivaavaa talvibiisiä, niin Fox in the Snow on minusta sellainen.
7. Air – Moon Safari
Katsoin joskus Irlannissa asuessani telkkarista musaohjelmaa, jossa listattiin länsimaisen musiikin tärkeimpiä levyjä. Moon Safari oli tuolla listalla, ja siitä jutellut, virnuileva irlantilainen miestoimittaja sanoi, että Moon Safari on täydellistä seksimusiikkia. Ymmärrän, mitä tuo mies ajoi lausunnollaan takaa, mutta minusta Moon Safari on aivan ensiksi kylläkin lentokonemusiikkia, ja seuraavaksi talvimusiikkia, ja niiden jälkeen voimme vasta alkaa olemaan samaa mieltä.
Jos siis joskus teen listan lentokonemusiikista, niin Moon Safari on sillä listalla ykkösenä. Mutta koska se on minusta fiilikseltään myös hyvin talvinen levy, samanlainen kaamoksisten iltojen kohottaja kuin Belle & Sebastianin If You’re Feeling Sinister, se kuuluu itseoikeutetusti myös talvilevyjen listalle.
6. CMX – Rautakantele & Veljeskunta
Aloitin lukioikäisenä talviset kouluaamut yleensä CMX:n Rautakanteleella tai Veljeskunnalla, enkä pysty päättämään kumpi olisi talvisempi, joten joudun ottamaan molemmat listalleni.
Rautakantele on jollain tapaa hyvin lämmin ja kaunis talvilevy, kun taas Veljeskunta tutkii talven mysteereitä upealla vimmalla. Molemmat levyt vievät minut edelleen noihin aamuihin, kun puin vaatteita päälleni, ja yritin samalla ehtiä kuuntelemaan niin monta biisiä kuin mahdollista, ennen kuin oli aika lähteä kävelemään kouluun lumisen maiseman läpi.
Paras lähtöbiisi oli Veljeskunnan nimibiisi Veljeskunta, siitä sai oikeanlaisen meiningin tulevaa lumessa kahlaamista varten. Biisin alku on kuin jonkun vakavan retkikunnan tunnuslaulu (ja biisin loppu onkin sitten ihan eri asia).
Veljet, me tulemme neljästä tuulensuunnasta
Me olemme korkeat ja puhtaat
Veljet, siitä tehtävästä ei puhuta
Ei kätellä, katsotaan silmiin
5. Björk – Vespertine & Volta
Björk on hyppinyt listoillani aikaisemminkin, ja nyt hän pääsee mukaan suorastaan kahden levyn voimin. Aivan kuin CMX:nkin tapauksessa, niin nytkin valinnan tekeminen oli mahdotonta: nämä kaksi levyä ovat niin talven merkitsemiä, etten mitenkään pysty päättämään kumpi sopisi tähän paremmin.
Vespertine iskee rauhalliseen talvifiilikseen, se on kuin bussimatka pimeänä iltana kuulokkeet korvilla, tai viluinen vaellus jäätyneen kaupungin läpi. Kun kuuntelee Vespertineä ulkona kävellessään, huomaa yhtäkkiä tähdet, jääpuikot ja kimaltavat kaiteet.
Volta taas sopii sellaiseen talvi-iltaan, kun kaikki valot ovat päällä ja pitää saada tehdyksikin jotain. Enkä muuten tiedä talvisempaa rakkauslaulua kuin Voltalta löytyvä, Björkin ja Antony Hegartyn tulkitsema The Dull Flame of Desire. Eikä siinä edes mainita mitään talveen liittyvää!
4. Dave Lindholm – Aino
Tämä on se levy, jolla on Pieni ja hento ote. En halua kuulostaa snobilta, mutta minua harmittaa, kun monet tietävät tältä levyltä vain yhden laulun, vaikka siinä on kolme muutakin upeaa kappaletta (kyllä, koko levy sisältää yhteensä vain neljä kappaletta). Siis on Pieni ja hento otekin upea, se on vain otettu niin omaksi ja laulettu niin puhki, että se on lakannut olemasta minun.
Naisen ääni-biisissä voisi muuten olla aineksia uudeksi hennoksi otteeksi. Ja koko Aino sopii talveen, sekä iltoihin että päiviin, aurinkoisiin kävelyihin jäällä, tai hämyiseen tunnelmointiin sisällä, kun pohjoinen rytisee ulkona.
Tähän tuli nyt sitten myös pätkä Naisen ääni-biisin lyriikoista joltain ihanalta lyriikkasivustolta, enkä saa niitä millään pois. Olkoon sitten tuossa:
Voi, kuinka aikuinen ja pieni hän on. Haluaisin suudella syvään, tuntea tärkeimmän ja jättää muut, lähestyvä liekki, joka on ihmeellisin. Me katsomme harhaillen ulos valoon, samaan, minä luulen. En puhu hänelle yhtään mitään. Hän kieltäisi kaiken. Unohdan kaikki menneet askeleet. Hyvällä syyllä uneksin,
https://www.letssingit.com/dave-lindholm-lyrics-naisen-%C3%A4%C3%A4ni-nc1pl63
LetsSingIt – The Internet Lyrics Database
3. Nick Cave & the Bad Seeds – Boatman’s Call
Kun sanoin, että talvilevyni ovat rauhallisia, olin ihan tosissani. Tämäkin on tempoltaan ja kaikelta muultakin muodoltaan hyvin rauhallinen, kertova, suorastaan pohdiskeleva levy. Osaan Boatman’s Callin jokaisen biisin ulkoa, sillä tämä levy on vanha rakastettuni. Samalla se on yksi niistä kulmakivistä, joiden varaan koko minuuteni on rakentunut. Tätä ei voi kukaan ottaa minulta pois, ei vaikka Arttu Wiskari esittäisi levyn SuomiLove-ohjelmassa :D
No menipä elitistiseksi. Sanotaan vielä, että tämä levy on parasta musiikkia kirkkaaseen talvipäivään, eikä se sovi ollenkaan esimerkiksi kevääseen tai kesään. Se on kotonaan kylmyydessä.
2. Vashti Bunyan – Some Things Just Stick In Your Mind
Mystinen folkjuna kiihtyy, ja listan loppu alkaa häämöttää. Vashtia kuunnellessa ikkunoihin ilmestyy jääkukkasia, tuuli alkaa puhaltamaan hiutaleita pitkin pimeitä teitä, ja tekee mieli pysyä koko lopputalvi sisällä ja kietoa viltti tiukasti ympärilleen. Vashtilla on hämmentävä määrä talviaiheisia biisejä, mutta nekin, joiden sanoituksissa ei suoraan mainita talvea, ovat ihan yhtä lailla talveen tehtyjä. Tätäkään musiikkia ei vaan voi kuunnella kesällä.
Tässä teille ihmeteltäväksi kaikki tältä levyltä löytyvät suorat talvibiisit:
1. Bat For Lashes – Two Suns
Listaykkösenä talvilevyissä on itseoiketetusti Bat For Lashesin Two Suns. Se iskee suoraan talven perusasioihin, eli vanhojen mysteerien tutkimiseen, ja toimii samalla tunnelman nostattajana, kun pitää lähteä ulos pimeään tapaamaan ystäviä.
Ja kerran, kun lapseni, alkutalvesta syntynyt, oli vauva, ja minä olin univelan ja kaamoksen raunioittama tuore äiti, mieheni ymmärsi kysyä minulta mitä haluaisin tehdä, mikä toisi minulle edes pienen palan itseäni takaisin? Ja me teimme niin, että mies lähti vauvan kanssa vaunulenkille, ja minä makasin aivan yksin pimeässä huoneessa ja kuuntelin Two Sunsin alusta loppuun. Ja tuntui aivan todella siltä, että sain itseni jollakin tavalla takaisin.
(On myös hauskaa, että Two Sunsin hittibiisi on Daniel, joka on samalla mieheni nimi. Olen laulanut useita kertoja Daniel, when I first saw you, I knew that you had a flame in your heart, tietämättä, että päädyn vielä joskus yhteen erään Danielin kanssa. Vuosipäivämme on talvella, joulukuun alussa, eli aivan pian. Kuinkas muutenkaan!)