MAANANTAIMOTTO
Sitten se elämä muuttuu. Lause, jonka olemme kuulleet uutta perheenjäsentämme odottaessa loputtoman monta kertaa. Niin monta kertaa, että kyseinen klisee saa nykyään jo savun nousemaan korvista.
Kyllä, elämä varmasti muuttuu lapsen myötä. Mutta uskon uskomme kuitenkin, että elämä muuttuu juuri sen verran, kuin me itse vanhempina, naisena ja miehenä ja avioparina annamme sen muuttua. Elämä muuttuu juu, mutta sen ei tarvitse muuttua kokonaan, ellei niin halua.
Toki tulen varmasti sanomaan itse itsellenikin ensimmäisen vauvavuoden jälkeen, että vähänpä tiesin, mutta silti uskon, että elämämme uuden perheenjäsenen kanssa järjestyy juuri niin kuin pitääkin ja muovautuu juuri meidän näköiseksi. Siksi tuntuu hassulta jatkuvasti kuulla, että kaikki muuttuu. Miten niin kaikki? Lapsihan tulee osaksi meidän jo olemassa olevaa elämää ja arkea! Eikä meillä suinkaan ole suunnitelmissa lopettaa elämistä tai pistää sitä kokonaan uusiksi lapsen myötä. Siihen millaiseksi elämämme tulee muovautumaan lapsen kanssa, siihen olemme olleet valmiita jo vuosia.
Muutoksen avaimet ovat kuitenkin aina omissa käsissämme, niin hyvässä kuin pahassa.
Vastuu omasta elämästä on meillä itsellämme. Jos ei voi hyvin, täytyy luopua, muuttaa asioita, ryhtyä toimeen, lakata vaikeroimasta.
Uskaliasta viikkoa,
M.
// Word for the new week!
