Aloittelijan tarinoita: Ensimmäiset ostokset vauvalle

Olen täällä jo aikaisemmin kertonut pelostani ja epävarmuudestani alkaa varustella kotia vauvaa varten, sillä sisäänrakennettu pelko estää helposti nauttimasta prosessista kokonaisuudessaan, koska kaikki on epävarmaa ennen kuin terve lapsi on sylissä. Nyt olen kuitenkin onnistunut hiukan hälventämään epäilyksiäni, sillä viimeinen kolmannes alkaa ihan näillä näppäimillä. Teimme mieheni kanssa ensimmäisen virallisen ostoksemme lapsellemme pari viikkoa sitten, ja siitä jää varmasti ihana muisto meille molemmille (sekä kuva, jota en nyt täällä julkaise). Ostin myös taannoiselta Helsingin reissulta pieniä ihania vaatteita muutaman, jotka näkyvätkin tässä yllä kuvassa. Ihanissa kettupöksyissä on minitaskut takana, oi! Ne ovat myös hyvän ohuet kesäistä laskettua aikaa silmällä pitäen.

Tykkään itse lukea listoja erilaisista äitiys- ja odotusblogeista, joten listaan nyt tähän ensimmäiset vauvalle ostetut tai saadut tavarat:

• Name It -sukat  50-56cm (kuvassa)
• Name It -housut 56cm (kuvassa)
• Name It -leukalappu
• Anno -pussilakanasetti 90x120cm
• Lotta&Lassi -haalari 56cm
• Pippi-sideharsoja, tumma fuksia ja limenvihreä
• Philips Avent -itkuhälytin (mieheni siskolta saatu, vain muutaman kerran käytetty)
• H&M-vaatesetti 5-osainen 62cm (saatu jo joululahjaksi, kun viikkoja oli kasassa vasta kymmenkunta).

Optimistinen tavoitteeni olisi näpytellä aikani kuluksi kotona ollessani Exceliin lista varsinkin vaatteista mutta myös muista hankinnoista, sillä eihän näistä muuten kärryillä pysy! En sinänsä pelkää ostavani liikaa, vaan hätäilen sitä, ettei lapsen syntyessä ole tarpeeksi kaikkea. Jos vaikka meillä on viisi sopivaa bodya, mutta ei yhtään housuja, ja raukkavauva joutuu olevaan liian isoissa pöksyissä äidin hömelyyden takia. Äitiyspakkauksen sisältöä olen luonnollisesti vakoillut jo etukäteen Kelan sivuilta, ja eihän siellä vastasyntyneelle tule kuin muutama hassu vaate! Aina on vaarana, että 50-senttiset pikkuruiset vaatteet jäävät pieneksi jo heti kättelyssä, mutta mieluummin muutama turha vaate kuin liian vähän. Äitini on myös varoitellut, että lahjaksi saa varmasti vaatteita myös, mutta minulla on sellainen mutu-tuntuma, että kyläilykulttuurin ollessa paljon pienempää ja rajoittuneempaa kuin omassa lapsuudessani ja nuoruudessani voi lahjusten määrä jäädä hyvin pieneksi, enkä muutenkaan uskaltaisi tällaiseen luottaa.

Haluaisin kovasti jo alkaa tehdä enemmän hankintoja, mutta eihän vielä nyt kannata (vai?) varmaankaan, ja meillä on edessä muuttohässäkkä ihan pian. Haluaisin myös kovasti ajatella, että onhan tässä vielä aikaa, mutta eihän siitäkään ikinä tiedä! Meillä on myös muutamista tavaroista puhuttu tuttujen kanssa vauva- ja taaperoajalle:

• vaunut: mieheni sisko on tarjonnut meille heidän hienoja yhdistelmävaunujaan, mutta meidän täytyy ensin mitoittaa uuden kotimme hissi; olen myös jo miettinyt valmiiksi yhden pienen vaunumallin, jos nuo tarjotut eivät meille mahdu
• pinnasänky: tämän ostamme oikein mieleisessä mallissa ystäväpariskunnaltamme
• vauvapesä: mieheni pikkusisko ompelee!
• syöttötuoli: vanhempiemme vintillä on kaksi kappaletta odottamassa perinteisellä syöttötuoli/-pöytä-mallilla
• leluja on muutama laitettu meitä varten talteen veljeni lapsien jäljiltä.

Listat näyttävät varmasti joidenkin lukijoiden mielestä kovin lyhyiltä tässä vaiheessa, mutta monesta muustakin tavarasta ja vaatteesta olen tehnyt nettitutkimusta, ja jonkinmoinen fiilis on useimpien hankintojen suhteen. Lisäksi tiedän äitini ostaneen jo varastoon pikkuruisia vaatteita, sillä eihän hän malttanut olla esittelemättä ensimmäistä ostamaansa bodya!

Olen siinä mielessä outo, että rakastan tehdä tällaisia listauksia ja miettiä kokonaisuuksia ja hankintoja! Tottakai on ihanaa varustella kotia omaa esikoista varten, mutta kyllä nautin tästä prosessista ihan vauvasta irrallaankin. Vielä, kun tietäisi, mitä oikeasti kannattaa hankkia…

Kuvat: Name It.