Kun äiti sairastaa

Launtaisissa häissä flunssailin myös, mutta oli hauskaa!

 

*äääätsiuh*  *köhköhköh* *snif*

Minulla on flunssa.

 

Tiedättehän, miten vanhemmuudessa, varsinkin sen alkutaipaleella, yrittää päästä siihen normiin ja löytää ne itselle ja vauvalle sopivat jutut, jotta arkipäivät olisivat ihan mukiinmeneviä? No, olin mielestäni päässyt juuri sopivalle äitiysloma-asteelle, osasin mielestäni hoitaa lasta tarpeeksi hyvin eikä joka päivä tuntunut pelkästään selviytymistaistelulta. Tässä vaiheessa kokeneemmat äitit ja isit olisivat jo osanneet hymistellä pessimistisesti, sillä eihän sitä vaihetta kestänyt kauaa, kun flunssa astui kuvioihin.

Mieheni sairasti pari viikkoa sitten, jolloin olin vetovastuussa pojasta päivien lisäksi myös iltaisin ja öisin. Saimme nauttia niin sanotusta normielämästä noin viikon verran, kunnes minä tulin kipeäksi reilu viikko sitten. Viikon verran olen köhinyt keuhkojani pihalle ja tropannut itseäni käsikauppatuotteilla, ja nyt tauti on kehittynyt jo nuhaan asti. Koko ajan pidän sormia ja varpaita ristissä, että poika ei tulisi kipeäksi, sillä hän altistuu taudille jatkuvasti.

Vaikka olen kipeä, en varsinaisesti pysty pitämään sairaslomaa. Äitiysvapaalla ei yksittäisiä sairaspäiviä tunneta, ja Kelakin korvaa toiselle vanhemmalle vasta uuuusean sairaspäivän ollessa kyseessä. Enhän minä niin kipeä ole, että lääkäriin menisin, kyseessä on kuitenkin vain perusflunssa, joka menee sairastamalla pois, mutta silti olisi mukavampaa potea rauhassa sohvannurkassa. Mieheni toki tekee oman osansa (ja enemmän) kotona ollessaan, ja sunnuntaina sainkin huilia melkein koko päivän. Tarpeen tullen tiedän mieheni myös voivan olla pois töistä (ilman eri-ilmoitusta, sillä hänen työssään lasketaan tunteja vuositasolla, ei päivätasolla).

On vaikeaa yrittää miettiä pojalle ja itselle aktiviteetteja, kun flunssainen mieli haluaisi vain käpertyä peiton alle. Toisaalta itseäkin virkistää pihalle pääseminen, toisaalta sisällä voisi olla koko päivän. Heh, tässä on jo ikävä niitä niin sanottuja normipäiviä, jolloin piti ainoastaan selvitä pojan hoitamisesta. Huomaan selvästi olevani aikaisempaa sopeutuvaisempi, sillä nyt tämä flunssailu olotilana tuntuu jo täysin normilta. Huomaan myös kehittäneeni draamailuani merkittävästi, sillä onhan nyt yksi flunssa aika järkyttävää.

 

 

 

 

Kuva: The Baby Show.