Kaikkien asuntolainakeskusteluiden ja näyttöjen keskellä en ole ehtinyt kirjoittaa vielä vauvasirkuksesta, joka meillä alkoi jo keskiviikkona.

Pääsimme mukaan Tampereen kaupungin järjestämään perhesirkukseen, jota on viisi tunnin mittaista kertaa. Sirkus järjestetään Linnainmaan neuvolan salissa ja voin kyllä sanoa, että uudet neuvola-kirjaston yhteistilat ovat kyllä hienot. Perhesirkukseen nimensä mukaan osallistutaan perheenä ja myös isommat lapset ovat tervetulleita mukaan. Ikähaarukka olikin ihan vauvasta alakouluikäiseen ja tietenkin vanhemmat, mutta sujui siitä huolimatta hyvin. Valittavana olisi myös ollut isä-vauvasirkus, mutta halusimme yhteisen harrastuksen, kun muutenkin on niin vähän yhteistä aikaa. Hintaa kurssilla on 60€, mutta neuvoloilta voi kysyä lahjakorttia/lähetettä. Kulttuurilähete käy myös isä-vauvasirkukseen ja värikylpyyn.
Lisätietoa saa täältä!

Tunti alkoi tutustumisilla, kerrottiin nimet ja tehtiin jokin temppuliike. Olimme odottamassa väärällä ovella, joten muutamien esittelyt jäivät näkemättä, mutta ensi kerralla ollaan taas viisaampia. Alkujumpaksi mentiin edestakaisin salissa, omilla tyyleillään; ensin oltiin lentokoneita, jotkut olivat syöksykoneita ja juoksivat salin toiseen päähän, toiset taas hitaasti liitelivät ja oli mukana yksi hinauskonekin. Sitten hypittiin ja pyörittiin. Näiden jälkeen oltiinkin JÄTTILÄISIÄ, tämän sai Isi hoitaa ja voi että kun Kiraa nauratti olla Isinsä suorilla käsillä niin ylhäällä. Viimeisenä oltiin pienenpieniä muurahaisia ja Kira pääsi itse konttaamaan salin päähän kaikkien muiden muurahaisten kanssa.

Varsinaisia harjoituksia kuten rapukävelyä vauva istumassa päällä tai jalkojen välissä itse kävelemässä, maassa rullausta, karhunkävelyä vauva niskan päällä, tehtiin patjojen päällä jonossa ja kahteen kertaan, jotta vauva on aina toisen äitillä ja toisen isällä. Kiran tuli nälkä kesken jumpan, joten oli mentävä reunalle syöttöpuuhiin, muut menivät jonossa peppukävelyä, niin me tehtiin reunalla paikallaan samaa.
Sirkuksessa saa tosiaan toimia ihan omaan (vauvan)-tahtiin eli jos tulee nälkä, saa syöttää, tai jos tulee väsy, levätään. Ei siis tarvitse stressata, ettei vauva jaksaisi koko aikaa kiinnostua.
Viimeisinä harjoituksina harjoittelimme lentokonetta (kaikki varmaan tietää mitä tarkoitan? Itse selällään ja vauva jalkojen päällä ilmassa) ja tätä ollaankin kotona tehty, koska se saa aina aikaan nauran kimaran neidissä. Sitten olikin haastavin harjoitus eli ”kuperkeikka väärinpäin”. Laittaisin videota, mutta tähän ei valitettavasti saa (psst.jos haluat nähdä videota, näet sen IG:stäni miiisai.) Tästäkin tykättiin, onhan meillä kuitenkin vähän riehakas tapaus kyseessä.

Tämä on kyllä hyvä harrastus ja aiomme jatkaa harjoittelua myös kotona. Mammallakin on kädet ihan hellänä siitä nostelusta, joten hyvää kuntoilua itselle ja vauvalle (varsinkin meidän tempperamattiselle tyttöselle, kuten ohjaaja heti huomasi) hyvää harjoitusta vuoron odottamiseen.

Ensi kerralla jonglöörataan!