Ladataan...
Bakom Banana

Vuosi sitten alkoi Mee Too-kampanja ja aihe on puhuttanut paljon vuoden aikana. Luin äsken vuosi sitten kirjoittamani tekstin ja haluan nyt jakaa sen uudelleen, koska mielestäni näitä asioita on hyvä välillä painaa mieleen uudelleen.

"Hän sanoo usena päivänä kuinka hän odottaa minua takaovella, niin sitten voidaan "hommailla". 

Ihmiset eivät yllä alahyllylle, vaan siihen pyydetään apua. Muutaman kerran innokas neiti ne sieltä nostaa. Myöhemmin hän kuitenkin tajuaa, ettei apua oikeasti tarvittu, vaan haluttiin tulla lähelle, katsella ja kommentoida neidin pyllyä.

Baarissa tuttu, jonka ei todellakaan pitäisi kähmiä takamusta hipelee aika varmoin ottein ja jatkaa, vaikka huomaa itsekin rajan ylittyneen ja toiselle osapuolelle tämän olevan aivan liikaa. 

Ravintolassa eläkeläinen alkaa tulla vähän liian lähelle. Tyttö kohteliaasti yrittää näyttää, että nyt mennään liikaa henkilökohtaiselle reviirille ja se ei ole hyväksyttävää. Kohteliaisuus ja ystävälliset sanat eivät riitä, vaan hän nappaa kaulasta kiinni ja alkaa pussailla poskelle väkisin.

Toinen vaihto-oppilas yrittää tunkeutua toisen vaihto-oppilaan hameen alle ja päästä pikkuhousuihin keskellä tanssilattiaa kerhohuoneessa. Toinen vaihto-oppilas rimpuilee ja yrittää päästä hänestä eroon, muttei onnistu toisen vahvempien voimien vuoksi.  Neidin humalatila voi myös vaikeuttaa siihen, ettei hän pysty laittamaan täysiä vastaan tai työntämään häntä pois. Toiset vaihtokaverit huomaavat epätyypillisen tilanteen, koska vaihto-oppilas, jonka kimpussa toinen on elää parisuhteessa eikä olisi kenenkään kanssa niin lähekkäin. Siksi heillä herätyskellot soivat ja he puuttuvat tilanteeseen repimällä hänet toisen vaihto-oppilaan kimpusta. Samalla vaihto-oppilaan hamekin repeää.

Koulussa vieruskaveri ottaa tytön kirjan päältä vaseliinin, jota tyttö käyttää talvipakkasilla huuliinsa. Vieruskaveri nostelee kulmakarvojaan ja kertoo ällöttävällä äänensävyllä, kuinka he voisivat sitä yhdessä käyttää. Yök.

Kun sosiaalisessa mediassa levinnyt #MeToo-kampanja seksuaalisesta häirinnistä osui silmiini, niin ajattelin ensin, etten ole kokenut minkäänlaista häirintää. Sitä ajattelee aina pahempia ja järkyttävimpiä asioita. Myös kaikkea sitä hirvittävää, johon seksuaalinen häirintä voi pahimmillaan johtaa.

Ylläolevat ovat tapahtuneet elämässäni. Ne eivät ole niitä pahmpia, mutta ymmärsin, että voin kuitenkin sanoa kokeneeni seksuaalista häirintää. Se riittää, että olen kokenut oloni epämukavaksi ja inhottavaksi näissä tilanteissa. Henkilökohtaiselle reviirilleni on astuttu epäkunnnioittavasti ja käyttäydytty täysin epätoivotusti. Kaikki sellainen on aiheuttanut ällötystä, inhoa ja vihaakin. 

Elämässäni seksuaalista häirintää on tapahtanut niin töissä, koulussa kuin ravintolassakin. Iällä tai sillä onko häiritsijä ollut tuttu vai tuntematon, ei ole ollut merkitystä. Kampanja on nostanut esiin naisiin kohdistuneen seksuaalisen ahdistelun, mutta täytyy muistaa, että se voi myös olla miehiin kohdistuvaa. Se ei valitettavasti ole mihinkään tiettyyn tekijään tai paikkaan sidottua, niinkuin kokemuksenikin näyttävät. 

Halusin kirjoittaa omista kokemuksistani täällä, koska joskus olen ajatellut minuun kohdistuvaan käytöksen johtuvan osittain itsestäni. Olen erittäin avoin ihmisten kohtaamisissa. Kun on toisille mukava ja iloinen ekstrovertti, niin ihmiset saattavat tulkita sen aivan väärin - kiinnostukseksi tai että liian lähelle minua saisi tulla. Vaikka ystäväpiirissänikin vitsiä on heitetty, kuinka se bansku räkättää tuota "miehiä kutsuvaa" nauruaan, niin se iloisuus ja rempseys ovat osa minua. Se ei todellakaan tarkoita, että henkilökohtaiselle reviirilleni voisi tulla tai minua kohtaan voisi käyttäytyä epätoivoitusti ällöttävällä tavalla. Ekstrovertilläkin on omat henkilökohtaisen reviirin ja seksuaalisuuden rajat.

Jatkossa minäkin yritän muistaa, että vika ei ole minun ja voin huoletta olla oma itseni. Muistakaa tekin, jooko? <3

<3:lla Bansku

Kuva: Pixabay"

Ladataan...

Ladataan...
Bakom Banana

 

Vuosi sitten kesällä kuulin ensimmäisen kerran ihmisten puhuvan vaaleista. Moni puhui niistä ratkaisevista ja merkittävistä vaaleista hyvään sävyyn. En vielä silloin ymmärtänyt kuinka merkittävät vaalit olisivat. Myöskään ymmärrys ja taidot osallistua keskusteluihin ei ole lähellekään samaa tasoa kuin mitä pystyisin suomeksi ja Suomen politiikasta keskustelemaan. Se tottakai myös vaikeuttaa keskusteluihin osallistumasta. Ruotsissa mulla ei ole myöskään niin vahvoja mielipiteitä politiikasta ja yhteiskunnan pyörimisestä, koska en ole kasvanut täällä. Epäilinkin vähän kykyäni äänestää täällä vaaleissa.

Vuoden aikana olen ymmärtänyt kuinka tärkeät nämä vaalit ovat ruotsalaisille ja enkä viikko sitten sunnuntaina enää epäillyt kykyäni äänestää ollenkaan. Vaalitietoa ja vaalikeskustelua on tullut todella runsaasti. Viimeiseen kuukauteen en ole nähnyt ”normaaleja” uutisia, vaan uutiset on täytetty suurimmaksi osaksi vaalikeskusteluilla.

Näiden vaalikeskustelujen aikana olen kokenut ensimmäistä kertaa kulttuurishokkia täällä. Me ollaan myös monesti kotona sanottu toisillemme, kuinka Suomessa vaalikeskustelut eivät ole näin intensiivisiä eikä siellä käännetä jokaista asiaa ja pientä yksityiskohtaa. Televisiossa on nähty paljon eri alojen asiantuntijoita ja heidän avullaan keskustelua on käyty paljon. Tämä kuulostaa mielestäni hyvin ruotsalaiselta – tykätään tutkia asioita ja diskuteerata asioista loputtomiin. Silti sen paljous on yllättänyt. 

Streotyyppisesti ruotsalaiset mielletään konflikteja vältteleviksi ja ystävällisiksi (olen kirjoittanut ruotsalaisten hienovaraisuudesta). Vaalikeskusteluissa välillä konfliktien välttely on ollut kaukana ja asioista on puhuttu todella suoraan. Asioita on esitetty myös kärkkäästi ja toisia on osoitettu sormella. Olen halunnut sulkea television viimeistään silloin kuin ruvetaan määrittelemään, kuka on ruotsalainen ja kuka ei. Tai miten pitää tulla ruotsalaiseksi saadakseen työpaikan. En aio politiikka täällä sen enempää kommentoida, mutta on täysin selvää, että tuomitsen ihan kaikki tuollaiset puheet ja ihan kaiken rasismin. 

Sosiaalisen median vaikutuksista äänestyspäätöksiin on myös puhuttu paljon ja olen myös itsekin miettinyt sitä. Somessa mielipiteiden liian kärkkäästi esittäminen on todella helppoa ja negatiivisuus leviää nopeasti. Toisaalta onneksi sana leviää myös positiivisissakin asioissa ja sosiaalinen media täyttyi myös vaalien aikana viesteistä, joissa painotettiin, että Ruotsissa on paljon todella hyviä asioita ja asioita voidaan parantaa entisestään.

Yllättyneisyyden lisäksi vaalit ovat saaneet minut miettimään muiden ihmisten kohtelua todella paljon. Rakentava kritiikki ja taito pystyä puhumaan vaikeistakin asioista on hyvä asia, mutta sitä ei kuulu tehdä syyttelemällä, haukkumalla tai käyttäytymällä epäkunnioittavasti toista kohtaan. Tämä ei koske vain vaalikeskusteluja tai julkista keskustelua yhteiskunnallista asioista, vaan ihan jokapäiväistä arkielämää. Toivon todella, että itsekin muistan pitää nämä asiat mielessä vaikeita asioita ja ongelmia kohdatessa. On paljon parempi lähteä keskustelemaan ratkaisukeskeisesti, pitää asiat asioina ja ajatuksella, miten asioista voisi tehdä parempia.  

<3:lla bansku

Lue myös nämä: 

10 + 1 kysymystä ulkosuomalaiselle

Kielellinen identiteettikriisi - kuka mä oon ruotsin kielellä?

Ruotsinsuomalaisten päivä - ajatuksia ruotsinsuomalaisuudesta

 

Ladataan...

Ladataan...
Bakom Banana

Hei 17-vuotias bansku, 



Lukiessani olisinpa tiennyt -kampanjasta, niin sinä tulit heti mieleeni. Toivoisin sinun tietävän muutamia asioita, jotta voisit nauttia enemmän elämästäsi. Kyllähän sinä tiedät paljon, mutta yhtä paljon myös luulet tietäväsi elämästäsi ja kulutat aivan liikaa aikaa asioiden pohtimiseen. Kaikkea ei tarvitse tietää just nyt eikä kannata murehtia etukäteen –  sitä ehtii tehdä, kun ne murheet iskevät päälle.

Toivoisin sinun ymmärtävän, ettei 17-vuotiaana tarvitse tietää mikä sinusta tulee isona. Sitä ei välttämättä ikinä tiedä. Tiedän, että näissä asioissa kuulee paljon vinkkejä ja pääsi saattaa mennä vielä enemmän pyörälle näistä neuvoista identiteettikriisisi keskellä. Älä myöskään turhaudu tai ahdistu liikaa kokemuksista joiden jälkeen voit todeta, ettet vieläkään löytänyt omaa juttuasi. Yritä nähdä se hyvänä asiana, koska on myös tärkeää tietää mistä ei ole kiinnostunut ja mikä ei tunnu hyvältä. Sen jälkeen tietää varmasti paremmin mikä tuntuu oikeasti hyvältä. On myös jotain mihin verrata.

Ympärillä puhutaan, että nykyään on mahdollisuuksia vaikka mihin, myös menestymiseen. Välillä saatat kuitenkin tuntea mahdollisuuksien rajallisuuden. Vaikka niitä mahdollisuuksia olisi, niin niitä ei aina pysty käyttämään. Välillä voi olla vaikea valita niiden väliltä ja haluta kaikkea. Välillä taas ne voivat olla hetkessä ohi, jos niihin ei heti uskalla tai ehdi tarttua. Aina ei tarvitse tai voi menestyä. Aina ei myöskään tarvitse olla paras, vaan joskus voi olla hyvä. Anna tilaa myös näille ajatuksille ja ole joskus armollisempi itseäsi kohtaan. 

Muista, ettet voi elää elämää vain tavoitteille. Elämässäsi tulee aivan varmasti olemaan aina tavoitteita, koska keksit aika nopeasti uusia juttuja kyllästyessäsi. Siksi olisi tärkeää, ettet unohtaisi elämääsi sillä aikaa kun olet matkalla tavoitteisiin. Yritä olla rakentamatta tarkkoja kuvia itsestäsi siitä, mitä sinun pitäisi olla tulevaisuudessa. Välillä asiat eivät mene niiden rakennettujen kuvien mukaan ja siksi on välillä hölmöä rajoittaa omia mahdollisuuksia niiden asioiden takia. Ole sen sijaan rohkeampi kokeilemaan ja tuntemaan erilaisia juttuja. Se oma paikkakin voi löytä monen kokemuksen kautta. Ja sitä paitsi, ne kokemukset tekevät elämästäsi mös paljon rikkaampaa. 

Sinulla on muuten aivan ihania ystäviä. Ne jaksavat kuunnella ja tuoda nenäliinoja, kun vuodatat sinkkuna olemisesta ihan samalla tavalla kuin Bridget Jones. Ja sitähän oletkin, oman elämän Bridget Jones joka odottaa sitä oman elämän Mr. Bigiä. Ymmärrän hyvin kaipuusi siitä, ettei ole kivaa olla porukan ainoa sinkku parisuhdeilloissa, jos haluaisi niin kovasti välittää omasta poikaystävästä ja unelmoi ihmisestä, joka välittäisi sinusta juuri sellaisena kuin olet. Tiedän, että osa voi ihmetellä myös ääneen eikö ole ketään poikaystävää ja sinua voi harmittaa vielä enemmän sen jälkeen. Mutta älä välitä, koska muilla tulee aina olemaan odotuksia elämästäsi. Sen jälkeen kun onneksesi (ja myös ystävien :'D) oman elämän Mr. Big tulee elämääsi, niin ruvetaan kyselemään kihloista ja odottamaan milloin tulee perheenlisäystä.



Lopuksi haluaisin vielä sanoa, että vain sinä tiedät miltä asiat sinusta tuntuvat. Siten osaat varmasti tehdä ne sinulle parhaimmat valinnat. Luota itseesi ja siihen että elämäsi kantaa tavalla tai toisella.

 

<3:lla 26-vuotias Bansku

Muita omaan elämään ja hyvinvointiin liittyviä tekstejä:

*Kun kivat jutut alkoivat ahdistaa - opiskelut hetkeksi tauolle

*Onko unelmani olleet feikkejä ja muiden keksimiä?

*Tekeekö ystävät onnellisemmaki kuin perhesuhteet?

*Kiitollinen vanhempieni 25-vuotiaasta avioliitosta

*Olenko vahvistanut itsetuntoani suorittamalla?

*Pilaako itsensä liika määrittely tämän hetken?

 

Ladataan...

Pages