Otsikko kertoo kaiken. Oslo oli IHANA! Mulla oli hyvä tuuri sään suhteen (vihdoin), sillä aamulla kun saavuin lämmintä oli +22 astetta! Olin lopen uupunut saapuessani klo 8 aamulla Oslon rautatieasemalle, mutta väsymys unohtui heti kun näin Vivianin hyppivän iloisena mua kohti. Vivian on asunut nyt melkein vuoden Oslossa ja siitä lähtien ollaan puhuttu, että mun pitää tulla käymään. Näin Norwegianin ystävänpäivätarjous ilmoituksen sähköpostissa ja Vivianilla sattui olemaan keväällä viikon esiintymisjakso koulussa johon ei kuulunut illan esityksen lisäksi muuta. Joten mun piti olla ripeä jos halusin päästä käymään Oslossa tänä keväänä suht edullisella hinnalla.​Katukuva näytti siistiltä ja roskia ei liiemmin näkynyt. Paljon hyvin huoltapidettyjä vanhoja taloja eriväreissä ja sävyissä. Silmään osui myös paljon hyvin pukeutuvia ihmisiä ja upeaa arkkitehtuuria. Heitettiin mun kamat kämpälle ennen kun lähettiin etsimään aamupala paikkaa. Vivian oli kertonut huoneensa pienuudesta, mutta en ollut uskonut ennen kuin näin sen itse, koska kuvissa se näytti varsin tilavalta. Vivianin mukaan ”Pakko pitää ainakin huone siistinä, koska muuten ei olis tätäkään tilaa”. Vivian oli ostanut näppärän ilmapatjan joka nostettiin aina päivän ajaksi seinälle nojaamaan.​Mentiin aamupalalle Drivhuset Deli nimiseen  paikkaan jossa Viviankaan ei ollut aikaisemmin käynyt. Istuttiin auringossa, juotiin kahvia, juteltiin ja söin elämäni parhaimman acai bowlin. Se oli niin hyvää etten halunnu sen loppuvan. Niin hyvää, että haluaisin, että voisitte kaikki maistaa sitä nyt. Olin onnellinen ja ympäriltä huokui hyvää energiaa. Kahvilan työntekijät olivat ihania ja tultiinkin vielä myöhemmin ostamaan heiltä jäätelöä.​Juteltiin paljon miten molempien elämä on muuttunut vuoden aikana. Hyviä juttuja ja vaikeampia. On hyvä kuitenkin muistaa ja tiedostaa ettei ole yksin vaikka välillä siltä tuntuisi. Käveltiin auringossa, käytiin Vivianin koululla ja syömässä falafel salaatit kivassa lounaspaikassa jonka nimeä en muista.​Tiesin Oslossa olevan kalliimpaa joten en käyttänyt rahaa muuhun kuin ruokaan. Joka todellakin oli sen arvoista! Käytiin kahvilla ja syömässä ulkona kerran päivässä ja illalla tehtiin kämpällä iso iltaruoka: Paistettua perunaa ja vihanneksia tahinimaapähkinävoikastikkeella tai riisiä, kikherneitä ja kasviksia. Näin ulkona syöminen ei mennyt överiksi ja voitiin nauttia ihanista raakakakuista ja vegaanisista paikoista (joita oli paljon).  Ostettiin myös Vivian lähellä olevasta Thaimaalaisesta kaupasta dumlingseja ja jakkihedelmää.​Päivä päättyi (vaatimattomasti), kun Vivian oli saanut liput ooppera-talolla järjestettyyn näytökseen jossa 4 eri koreografia esittivät omat variaationsa tunnetusta baletista. Se oli järjettömän inspiroivaa ja tunsin itseni etuoikeutetuksi. Tapasin myös Vivianin ensimmäiset ystävät jotka olivat tulleet myös katsomaan esitystä.

– Vilma